Valintakoe B: Lääketiede ja biotieteet
Mitä eroa on bakteerilla ja viruksella?
Bakteeri on prokaryoottisolu, jolla on oma aineenvaihdunta ja ribosomit ja joka lisääntyy jakautumalla. Virus ei ole solu vaan DNA:ta tai RNA:ta sisältävä proteiinikuori, joka voi monistua vain isäntäsolun sisällä sen koneistoa käyttäen. Siksi antibiootit, jotka kohdistuvat bakteerin rakenteisiin, eivät tehoa viruksiin.
Bakteerit ovat tavallisesti noin 1-2 µm pitkiä ja näkyvät valomikroskoopilla. Useimmat virukset ovat noin 20-300 nm, eli ne ovat monta kertaa bakteeria pienempiä ja erottuvat vasta elektronimikroskoopilla. Valtaosa bakteereista on ihmiselle vaarattomia tai hyödyllisiä, kuten suoliston normaaliflooran bakteerit.
Viruksessa on perimä ja sitä suojaava proteiinikuori, kapsidi, ja osalla viruksista lisäksi isäntäsolun kalvosta peräisin oleva vaippa. Virus kiinnittyy isäntäsolun pinnan reseptoriin, vie perimänsä soluun ja saa solun valmistamaan uusia viruksia. Retrovirukset, kuten HIV, kirjoittavat RNA-perimänsä DNA:ksi käänteiskopioijaentsyymillä.
Antibiootit estävät esimerkiksi bakteerin soluseinän rakentamista tai bakteerin ribosomin toimintaa. Viruksella näitä kohteita ei ole. Virustauteja hoidetaan viruslääkkeillä, jotka estävät viruksen monistumista tai pääsyä soluun, ja niitä ehkäistään rokotteilla.
Esimerkki
Potilaalla on influenssa, ja hän pyytää antibioottia. Perustele, miksi antibiootista ei ole apua, ja kerro, mitä haittaa siitä voi olla.
- Influenssan aiheuttaa virus, joka monistuu potilaan omien solujen sisällä ja käyttää niiden ribosomeja ja entsyymejä.
- Antibiootin kohteet, kuten bakteerin soluseinä ja bakteerin ribosomi, puuttuvat viruksesta, joten lääke ei vaikuta tautiin.
- Antibiootti vaikuttaa silti elimistön bakteereihin ja valikoi niistä resistenttejä kantoja, mikä edistää antibioottiresistenssin yleistymistä.
Tyypillinen virhe
Virusta kutsutaan joskus pieneksi bakteeriksi. Ero ei kuitenkaan ole vain kokoero: virukselta puuttuvat soluelimet, aineenvaihdunta ja kyky lisääntyä omin voimin.
Valintakokeessa B
Mikrobiologia ja immuunijärjestelmä kuuluvat lukion biologiaan. Valintakoe B arvioi tiedon soveltamista, joten bakteerin ja viruksen ero kannattaa osata perustella seurauksen kautta, kuten lääkkeen vaikutuksena.
Missä kurssissa tämä opetetaan
SmartVK:n valintakoe B -kurssin luvussa 11: Mikrobiologia ja immuunijärjestelmä. Katso kurssin sisältö.
Kysymyksiä
Onko virus elävä?
Virus on elollisen ja elottoman rajalla. Sillä on perimä ja se muuttuu evoluutiossa, mutta sillä ei ole omaa aineenvaihduntaa eikä se lisäänny ilman isäntäsolua. Solun ulkopuolella virus on passiivinen hiukkanen. Siksi virusta ei yleensä pidetä eliönä.
Mikä on bakteriofagi?
Bakteriofagi on virus, joka infektoi bakteereja. Se kiinnittyy bakteerin pintaan, siirtää perimänsä soluun ja saa bakteerin tuottamaan uusia faageja, kunnes bakteeri hajoaa. Faagi infektoi yleensä vain tiettyä bakteerilajia tai sen kantoja. Faageja tutkitaan mahdollisena hoitona antibiooteille vastustuskykyisiin bakteeritulehduksiin.