Valintakoe G: Oikeustiede ja yhteiskuntatieteet
Mitä tarkoittavat EU-oikeuden etusija ja välitön oikeusvaikutus?
Etusijaperiaate tarkoittaa, että unionin oikeus menee ristiriitatilanteessa kansallisen oikeuden edelle, jolloin ristiriitainen kansallinen säännös jätetään soveltamatta. Välitön oikeusvaikutus tarkoittaa, että yksityinen voi vedota riittävän selvään, täsmälliseen ja ehdottomaan unionin oikeuden säännökseen kansallisessa tuomioistuimessa. Molemmat periaatteet ovat peräisin unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä.
Välittömän oikeusvaikutuksen periaate vahvistettiin Van Gend en Loos -tapauksessa vuonna 1963 ja etusijaperiaate Costa v. ENEL -tapauksessa vuonna 1964. Perusteluna on, että unionin oikeus toimii vain, jos sitä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa eikä myöhempi kansallinen laki voi syrjäyttää sitä.
Etusija ei kumoa kansallista säännöstä, vaan säännös jää voimaan ja jätetään soveltamatta siltä osin kuin se on ristiriidassa unionin oikeuden kanssa. Ennen tätä kansallista lakia tulkitaan mahdollisuuksien mukaan unionin oikeuden mukaisesti, jolloin ristiriita usein katoaa.
Direktiivin välitön vaikutus on rajattu. Yksityinen voi vedota selvään ja ehdottomaan direktiivin säännökseen valtiota tai muuta julkista tahoa vastaan, kun täytäntöönpanon määräaika on kulunut, mutta ei toista yksityistä vastaan. Direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille, eikä valtio saa hyötyä omasta laiminlyönnistään (EU:n asetus ja direktiivi).
Esimerkki
Direktiivin täytäntöönpanon määräaika on kulunut, mutta Suomi ei ole muuttanut lakiaan. Direktiivi antaa selvän ja ehdottoman oikeuden tiettyyn korvaukseen. Henkilö vaatii korvausta ensin kunnalliselta työnantajaltaan ja sitten yksityiseltä yritykseltä. Voiko hän vedota direktiiviin?
- Säännös on selvä, täsmällinen ja ehdoton, ja määräaika on kulunut, joten välittömän vaikutuksen edellytykset täyttyvät.
- Kunta on julkinen taho, joten direktiiviin voi vedota sitä vastaan.
- Yksityistä yritystä vastaan direktiiviin ei voi vedota suoraan, koska direktiivillä ei ole horisontaalista välitöntä vaikutusta.
- Yksityistä vastaan kansallista lakia on kuitenkin tulkittava direktiivin mukaisesti, ja jos se ei onnistu, valtio voi joutua korvausvastuuseen täytäntöönpanon laiminlyönnistä.
Tyypillinen virhe
Etusijan luullaan kumoavan kansallisen lain, vaikka säännös jää voimaan ja soveltuu tilanteisiin, joissa ristiriitaa ei ole. Toinen virhe on vedota direktiiviin suoraan yksityistä vastaan, vaikka direktiivin välitön vaikutus toimii vain julkista tahoa vastaan.
Valintakokeessa G
Valintakokeen G aineistossa voi olla sekä kansallinen että unionin säädös. Koe mittaa aineiston käsitteistön soveltamista (2026), ja etusijan ja välittömän vaikutuksen rajat auttavat arvioimaan, kumpi säännös ratkaisee ja kuka voi vedota siihen.
Missä kurssissa tämä opetetaan
SmartVK:n valintakoe G -kurssin luvussa 25: EU-oikeus ja kansainväliset velvoitteet. Katso kurssin sisältö.
Kysymyksiä
Onko EU-oikeus Suomen perustuslain yläpuolella?
Unionin tuomioistuimen mukaan etusija ulottuu kaikkeen kansalliseen oikeuteen, myös perustuslakiin. Suomen perustuslaissa ei ole erillistä etusijasäännöstä. Useiden jäsenvaltioiden ylimmät tuomioistuimet ovat esittäneet varaumia perustuslakinsa suhteen, joten kysymys toimivallan rajoista ei ole kaikilta osin ratkennut.
Mitä on unionin oikeuden mukainen tulkinta?
Kansallisten tuomioistuinten ja viranomaisten on tulkittava kansallista lakia mahdollisimman pitkälle unionin oikeuden, kuten direktiivin, sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti. Tulkinta ei voi mennä kansallisen lain sanamuotoa vastaan. Se on keino toteuttaa unionin oikeutta myös silloin, kun välitön vaikutus ei sovellu.