Valintakoe B: Lääketiede ja biotieteet
Mitä eroa on luustolihaksella, sydänlihaksella ja sileällä lihaksella?
Ihmisellä on kolme lihaskudostyyppiä: luustolihas on poikkijuovainen, tahdonalainen ja monitumainen, ja se liikuttaa luita. Sydänlihas on myös poikkijuovainen, mutta tahdosta riippumaton, ja sen solut kytkeytyvät toisiinsa aukkoliitoksin. Sileä lihas on tahdosta riippumaton ja ilman poikkijuovia, ja sitä on verisuonten, suoliston ja virtsarakon seinämissä.
Kaikissa kolmessa supistus perustuu aktiinin ja myosiinin liukumiseen, ja siihen tarvitaan kalsiumia ja ATP:tä. Poikkijuovaisuus näkyy luusto- ja sydänlihaksessa, koska niiden säikeet ovat järjestäytyneet säännöllisiksi sarkomeereiksi. Sileässä lihaksessa säikeet ovat verkkona eri suuntiin, joten juovia ei näy.
Sydänlihassolut on liitetty kytkylevyillä, joiden aukkoliitokset johtavat sähköimpulssin solusta toiseen. Siksi sydän supistuu yhtenäisenä. Sydän tahdistaa itsensä: sinussolmuke tuottaa impulssit, ja autonominen hermosto säätää vain niiden tiheyttä.
Sileä lihas supistuu hitaasti, mutta pystyy pitämään supistuksen yllä pitkään pienellä energiankulutuksella. Se sopii verisuonten läpimitan säätelyyn ja suoliston liikkeisiin. Luustolihas supistuu nopeasti ja voimakkaasti, mutta väsyy.
Esimerkki
Mikroskooppinäytteen lihaskudos on poikkijuovaista. Solut ovat haarautuneita, niissä on yksi tai kaksi tumaa, ja solujen välissä näkyy kytkylevyjä. Mitä kudosta näyte on, ja miten rakenne liittyy tehtävään?
- Poikkijuovaisuus rajaa vaihtoehdot luustolihakseen ja sydänlihakseen.
- Luustolihassolut ovat pitkiä ja monitumaisia, eikä niissä ole kytkylevyjä, joten luustolihas suljetaan pois.
- Näyte on sydänlihasta. Kytkylevyjen aukkoliitokset johtavat impulssin solusta toiseen, jolloin sydänlihas supistuu yhtenä kokonaisuutena.
Tyypillinen virhe
Sydänlihasta pidetään joskus sileänä lihaksena, koska se on tahdosta riippumaton. Tahdonalaisuus ja poikkijuovaisuus ovat eri ominaisuuksia: sydänlihas on poikkijuovainen mutta tahdosta riippumaton.
Valintakokeessa B
Lihaskudokset kuuluvat lukion biologian ihmisen biologiaan, jota valintakokeen B biologian ja kemian osio mittaa kaikilta hakijoilta. Vertailutaulukko auttaa, kun aineistossa pitää tunnistaa kudos tai selittää toiminnan ero.
Missä kurssissa tämä opetetaan
SmartVK:n valintakoe B -kurssin luvussa 23: Tuki- ja liikuntaelimistö: luusto, lihas ja supistuminen. Katso kurssin sisältö.
Kysymyksiä
Miksi sydänlihas ei väsy?
Sydänlihassoluissa on runsaasti mitokondrioita ja hyvä verenkierto, joten ne tuottavat ATP:tä lähes kokonaan hapellisesti. Lisäksi sydänlihaksen pitkä refraktaariaika estää jatkuvan kouristuksen, ja jokaisen supistuksen jälkeen lihas ehtii rentoutua ja täyttyä verellä. Hapenpuute kuitenkin vaurioittaa sydänlihasta nopeasti.
Uusiutuuko lihaskudos?
Luustolihaksessa on satelliittisoluja, jotka voivat jakautua ja korjata vaurioita, joten luustolihas uusiutuu kohtalaisesti. Sydänlihassolut jakautuvat aikuisella hyvin vähän, joten sydäninfarktissa kuollut lihas korvautuu sidekudoksella. Sileä lihas voi uusiutua solujen jakautumisen avulla.