Valintakoe B: Lääketiede ja biotieteet
Mitä eroa on likinäköisyydellä ja kaukonäköisyydellä?
Likinäköisyydessä silmä taittaa valoa liikaa suhteessa pituuteensa, joten kaukaisen kohteen kuva tarkentuu verkkokalvon eteen ja kaukana olevat asiat näkyvät sumeina. Kaukonäköisyydessä silmä taittaa liian vähän, ja kuva tarkentuisi verkkokalvon taakse, jolloin erityisesti lähellä olevat asiat näkyvät epätarkasti. Likinäköisyys korjataan hajottavalla miinuslinssillä ja kaukonäköisyys kokoavalla pluslinssillä, ja vahvuus ilmoitetaan dioptrioina.
Likinäköisyyden tavallinen syy on liian pitkä silmämuna. Likinäköisellä on äärellinen kaukopiste, eli kaukaisin etäisyys, jonka hän näkee tarkasti. Korjaava linssi muodostaa kaukaisesta kohteesta näennäisen kuvan kaukopisteeseen.
Kaukonäköisyydessä silmämuna on tavallisesti liian lyhyt. Nuori kaukonäköinen voi usein korjata virheen mukautumalla, mutta se väsyttää silmiä erityisesti lähityössä.
Ikänäkö on eri asia kuin kaukonäköisyys. Siinä mykiö jäykistyy iän myötä, eikä silmä enää mukaudu lähelle, vaikka kaukonäkö olisi normaali. Hajataitteisuudessa sarveiskalvon kaarevuus on eri suunnissa erilainen, ja se korjataan sylinterilinssillä.
Kaava
Likinäköisen lasit: P = −1 / d_kauko. Lukulasit: P = 1 / a − 1 / d_lähi (etäisyydet metreinä).
Esimerkki
a) Likinäköisen kaukopiste on 40 cm. Mikä on sopivan silmälasin vahvuus? b) Ikänäköisen lähipiste on siirtynyt 50 cm:iin, ja hän haluaa lukea 25 cm:n etäisyydeltä. Mikä on lukulasien vahvuus? Linssin ja silmän väliä ei huomioida.
- a) Äärettömän kaukaisesta kohteesta on muodostettava näennäinen kuva 0,40 m:n päähän: P = −1 / 0,40 m = −2,5 dpt.
- b) Kohde on 0,25 m:n päässä, ja näennäinen kuva muodostetaan lähipisteeseen 0,50 m:n päähän: P = 1 / 0,25 − 1 / 0,50 = 4,0 − 2,0 = +2,0 dpt.
- Etumerkit vastaavat odotusta: likinäköinen tarvitsee miinuslinssin, ikänäköinen pluslinssin.
Tyypillinen virhe
Moni muistaa korjauslinssit väärin päin. Likinäköinen tarvitsee miinuslinssin, koska hänen silmänsä taittaa jo liikaa. Toinen virhe on pitää ikänäköä kaukonäköisyytenä, vaikka syy on mykiön jäykistyminen eikä silmän pituus.
Valintakokeessa B
Silmä on fysiikan ja biologian yhteinen aihe: aistit kuuluvat lukion biologiaan ja valon taittuminen fysiikkaan. Valintakokeen B fysiikan osio on vuoden 2026 tietojen mukaan lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen hakijoille.
Missä kurssissa tämä opetetaan
SmartVK:n valintakoe B -kurssin luvussa 29: Optiikka: taittuminen, linssit ja silmä. Katso kurssin sisältö.
Kysymyksiä
Mitä eroa on kaukonäköisyydellä ja ikänäöllä?
Kaukonäköisyys johtuu yleensä liian lyhyestä silmästä, ja se on olemassa jo nuorena. Ikänäkö johtuu mykiön jäykistymisestä, ja se alkaa tavallisesti noin 40-45 vuoden iässä. Kummassakin lähelle katsominen vaikeutuu ja apuna on pluslinssi, mutta syy on eri.
Mikä on hajataitteisuus?
Hajataitteisuudessa eli astigmatismissa sarveiskalvo tai mykiö on eri suunnissa eri tavalla kaareva, joten esimerkiksi pysty- ja vaakasuorat viivat tarkentuvat eri etäisyyksille. Näkö on sumea kaikilla etäisyyksillä. Se korjataan sylinterilinssillä, joka taittaa valoa vain yhdessä suunnassa.