Valintakoe G: Oikeustiede ja yhteiskuntatieteet
Miten sopimus syntyy?
Sopimus syntyy, kun tarjoukseen annetaan sitä vastaava hyväksyvä vastaus. Tarjous sitoo tarjoajaa, kun se on tullut vastaanottajan tietoon, ja vastauksen on saavuttava tarjoajalle määräajassa tai, jos aikaa ei ole asetettu, kohtuullisessa ajassa. Sopimus on lähtökohtaisesti muotovapaa: suullinen sopimus sitoo samoin kuin kirjallinen, jollei laissa vaadita määrämuotoa.
Säännöt ovat oikeustoimilain 1 luvussa, ja ne ovat tahdonvaltaisia: tarjouksesta, vastauksesta tai kauppatavasta voi johtua muuta. Tarjouksen voi peruuttaa vain, jos peruutus tulee vastaanottajan tietoon ennen tarjousta tai samanaikaisesti sen kanssa. Kun tarjous on tullut tietoon, se sitoo vastausajan loppuun.
Vastauksen on vastattava tarjousta. Pääsäännön mukaan vastaus, joka lisäysten, rajoitusten tai ehtojen vuoksi poikkeaa tarjouksesta, katsotaan tarjouksen hylkäämiseksi ja uudeksi tarjoukseksi (oikeustoimilain 6 §). Myöhästynyt vastaus on samoin uusi tarjous. Vaikeneminen ei yleensä ole hyväksymistä, ellei osapuolten aiempi käytäntö osoita muuta.
Mainos, hinnasto tai verkkokaupan tuotesivu on yleensä kehotus tehdä tarjous eikä sitova tarjous. Sopimus voi syntyä myös teoista, esimerkiksi kun asiakas vie tavaran kassalle ja maksaa. Määrämuotoa laki vaatii vain erikseen säädetyissä sopimuksissa, kuten kiinteistön kaupassa.
Kaava
Tarjous + sitä vastaava hyväksyvä vastaus ajoissa = sopimus. Poikkeava tai myöhästynyt vastaus = uusi tarjous.
Esimerkki
Maija tarjoaa sähköpostilla käytettyä polkupyörää Villelle 300 eurolla ja pyytää vastausta perjantaihin mennessä. Ville vastaa torstaina: ”Otan, jos saan sen 250 eurolla.” Syntyikö sopimus?
- Maijan viesti on tarjous: se on riittävän täsmällinen ja osoitettu Villelle, ja siinä on vastausaika.
- Villen vastaus muuttaa hintaa, joten se ei vastaa tarjousta.
- Poikkeava vastaus katsotaan tarjouksen hylkäämiseksi ja uudeksi tarjoukseksi, jossa Ville on tarjoaja. Maijan alkuperäinen tarjous raukeaa.
- Sopimusta ei synny, ellei Maija hyväksy Villen 250 euron tarjousta.
Tyypillinen virhe
Sopimuksen ajatellaan syntyvän vasta allekirjoituksesta. Suullinen tai sähköpostilla tehty sopimus sitoo yhtä lailla, ja kirjallinen muoto on yleensä vain näyttökysymys. Toinen virhe on pitää ehdollista tai hintaa muuttavaa vastausta hyväksymisenä.
Valintakokeessa G
Valintakokeen G yhteinen osio perustuu kokeessa jaettavaan aineistoon (2026). Jos aineistossa on sopimuksen syntymistä koskeva säännös ja viestiketju, väittämä ratkeaa usein sillä, vastaako vastaus tarjousta ja tuliko se ajoissa.
Missä kurssissa tämä opetetaan
SmartVK:n valintakoe G -kurssin luvussa 9: Sopimus, vahingonkorvaus ja rikosvastuu. Katso kurssin sisältö.
Kysymyksiä
Onko suullinen sopimus pätevä?
On. Suomen sopimusoikeudessa pääsääntö on muotovapaus, joten suullinen sopimus sitoo yhtä lailla kuin kirjallinen. Ongelma on näyttö: jos osapuolet riitelevät sopimuksen sisällöstä, suullisen sopimuksen ehtoja on vaikeampi osoittaa. Määrämuotoa vaaditaan vain erikseen säädetyissä sopimuksissa, kuten kiinteistön kaupassa.
Voiko tarjouksen perua?
Tarjouksen voi peruuttaa vain, jos peruutus tulee vastaanottajan tietoon ennen tarjousta tai samaan aikaan sen kanssa. Ratkaisevaa on tietoon tulemisen järjestys, ei lähettämisen järjestys. Kun tarjous on tullut tietoon, se sitoo tarjoajaa vastausajan loppuun, jollei tarjouksessa ole toisin ilmoitettu.