Siirry sisältöön

Valintakoe G: Oikeustiede ja yhteiskuntatieteet

Mitä tarkoittavat teema ja reema?

Teema on virkkeen se osa, joka on lukijalle jo tuttu ja johon virke kiinnittyy, ja reema on uusi tieto, jonka virke tuo. Suomen kielessä teema on tavallisesti virkkeen alussa ja reema lopussa. Kun edellisen virkkeen reemasta tulee seuraavan teema, teksti etenee sujuvasti, ja lukija tietää koko ajan, mihin uusi tieto liittyy.

Suomen sanajärjestys on vapaa, koska sijapäätteet kertovat lauseenjäsenten tehtävät. Siksi kirjoittaja voi järjestää sanat tiedon kulun mukaan. Virkkeet ”Kaupunki rakensi uuden sillan” ja ”Uuden sillan rakensi kaupunki” kertovat saman asian, mutta ne vastaavat eri kysymykseen: mitä kaupunki teki ja kuka sillan rakensi.

Kappaleen eteneminen noudattaa tavallisesti jompaakumpaa kahdesta mallista. Lineaarisessa etenemisessä edellisen virkkeen uusi asia on seuraavan lähtökohta, ja kappale kulkee ketjuna kohti johtopäätöstä. Jatkuvan teeman mallissa sama lähtökohta säilyy, ja jokainen virke lisää siihen uuden piirteen. Perustelukappale käyttää yleensä ensimmäistä mallia, kuvaileva jälkimmäistä.

Jos uusi käsite tuodaan virkkeen alkuun ennen kuin sitä on esitelty, lukija joutuu palaamaan taaksepäin. Sidesanat, kuten ”siksi” tai ”toisaalta”, nimeävät virkkeiden suhteen, mutta ne eivät luo sitä: jos suhdetta ei ole, sidesana harhauttaa lukijaa (mielipidekirjoitus).

Esimerkki

Korjaa tiedon kulku: ”Kirjaston aukioloajat lyhenevät. Kaupungin talousarvio ja säästötavoite ovat syynä tähän. Iltaisin kirjastossa käyvät nuoret kärsivät muutoksesta.”

  1. Ensimmäisen virkkeen uusi tieto on lyheneminen. Toinen virke alkaa uudella asialla (talousarvio), joten lukija ei heti näe yhteyttä.
  2. Parempi järjestys: ”Lyhennys johtuu kaupungin säästötavoitteesta.” Nyt tuttu asia (lyhennys) on alussa ja uusi (säästötavoite) lopussa.
  3. Kolmas virke voi jatkaa ketjua: ”Säästö kohdistuu iltoihin, jolloin kirjastoa käyttävät erityisesti nuoret.”
  4. Korjattu kappale etenee ketjuna, ja jokainen virke kiinnittyy edelliseen.

Tyypillinen virhe

Kappaleen virkkeet ovat kukin oikein, mutta niiden välillä ei ole kiinnekohtaa, jolloin teksti tuntuu luettelolta. Toinen virhe on liimata virkkeen alkuun sidesana, joka lupaa suhteen, jota tekstissä ei ole.

Valintakokeessa G

Valintakokeen G viestintätieteiden osio on tekstin kirjoittamista (2026). Tiedon kulku vaikuttaa siihen, miten helposti lukija seuraa perustelua, joten teema ja reema ovat työkalu oman tekstin muokkaamiseen.

Valintakoe G: koepäivä, rakenne ja pisteytys

Missä kurssissa tämä opetetaan

SmartVK:n valintakoe G -kurssin luvussa 19: Yleistajuinen kirjoitustehtävä: tekstilaji ja rakenne. Katso kurssin sisältö.

Kysymyksiä

Miksi virkkeen loppu on painokas?

Suomen kielessä uusi tieto sijoittuu tavallisesti virkkeen loppuun, joten lukija odottaa siellä virkkeen varsinaista sanomaa. Siksi asia, jota halutaan korostaa, kannattaa sijoittaa loppuun. Jos tärkeä tieto jää virkkeen alkuun ja loppuun tulee sivuseikka, lukija voi tulkita sivuseikan virkkeen pääasiaksi.

Mitä eroa on koheesiolla ja koherenssilla?

Koheesio tarkoittaa tekstin pinnassa näkyviä sidoksia, kuten sidesanoja, pronomineja ja saman sanan toistoa. Koherenssi tarkoittaa, että asiat todella liittyvät toisiinsa lukijan mielessä. Tekstissä voi olla paljon sidesanoja ilman koherenssia, jos virkkeiden sisällöt eivät liity toisiinsa.

Liittyvät käsitteet

Ei evästeitä eikä seurantaa. Tallennamme kirjautumisen, edistymisesi ja asetuksesi selaimesi tallennustilaan. Lue lisää