Valintakoe G: Oikeustiede ja yhteiskuntatieteet
Mitä sääntöjä automaattiseen päätöksentekoon liittyy?
Tietosuoja-asetuksen 22 artiklan mukaan ihmisellä on oikeus olla joutumatta sellaisen päätöksen kohteeksi, joka perustuu pelkästään automaattiseen käsittelyyn, kuten profilointiin, ja jolla on hänelle oikeusvaikutuksia tai vastaava merkittävä vaikutus. Poikkeuksia ovat sopimus, laissa säädetty peruste ja nimenomainen suostumus. Poikkeustilanteessakin on turvattava suojatoimet, kuten oikeus saada asia ihmisen käsiteltäväksi ja riitauttaa päätös.
Päätös on pelkästään automaattinen, jos ihminen ei osallistu siihen tosiasiallisesti. Muodollinen hyväksyntä ei riitä: ihmisellä on oltava valta poiketa järjestelmän ehdotuksesta, pääsy tietoihin, joihin ehdotus perustuu, ja mahdollisuus perehtyä asiaan.
Suomen hallintolakiin lisättiin vuonna 2023 säännökset automaattisesta ratkaisumenettelystä. Viranomainen saa ratkaista asian automaattisesti vain laissa säädetyin edellytyksin, ja päätöksen on täytettävä samat vaatimukset kuin muidenkin hallintopäätösten, kuten perusteluvelvollisuus. Järjestelmän monimutkaisuus ei oikeuta jättämään päätöstä perustelematta.
Automaation keskeinen riski on vinouma. Jos järjestelmä oppii aiemmista päätöksistä, se voi toistaa niissä ollutta syrjintää. Suojatun ominaisuuden poistaminen aineistosta ei riitä, koska muut tiedot, kuten asuinalue, voivat toimia sen sijaismuuttujana. Vastuu päätöksestä säilyy järjestelmää käyttävällä viranomaisella tai yrityksellä (henkilötieto).
Kaava
Pääsääntö: ei pelkästään automaattista merkittävää päätöstä (tietosuoja-asetus 22 art.). Poikkeukset: sopimus · laki · nimenomainen suostumus. Suojatoimet: ihmisen käsittely · oma kanta · riitauttaminen.
Esimerkki
Pankin järjestelmä hylkää lainahakemukset automaattisesti, jos hakijan pisteet jäävät alle rajan. Virkailija näkee vain lopputuloksen eikä voi muuttaa sitä. Hakija pyytää perusteluja. Mitä sääntöjä sovelletaan?
- Luoton epääminen on merkittävä vaikutus, ja päätös perustuu pelkästään automaattiseen käsittelyyn, koska virkailija ei voi poiketa siitä.
- Päätös voi olla sallittu, jos se on tarpeen sopimuksen tekemiseksi, mutta silloin on turvattava suojatoimet.
- Hakijalla on oikeus saada asia ihmisen käsiteltäväksi, esittää kantansa ja riitauttaa päätös, ja hänelle on annettava merkitykselliset tiedot käsittelyn logiikasta.
- Virkailijan roolia on muutettava niin, että hän voi tosiasiassa arvioida päätöksen ja muuttaa sitä.
Tyypillinen virhe
Päätöstä pidetään ihmisen tekemänä, koska ihminen painaa lopuksi nappia. Ratkaisevaa on, voiko ihminen tosiasiassa vaikuttaa lopputulokseen. Toinen virhe on uskoa, että lähdekoodin julkaiseminen täyttäisi perusteluvelvollisuuden: asianosaisen on saatava tietää, miksi juuri hänen asiansa ratkaistiin näin.
Valintakokeessa G
Valintakokeen G aineistona voi olla säännösote ja kuvaus viranomaisen tai yrityksen järjestelmästä. Koe mittaa aineiston käsitteistön soveltamista (2026), ja kiellon, poikkeusten ja suojatoimien erottaminen auttaa arvioimaan, onko kuvattu menettely sallittu.
Missä kurssissa tämä opetetaan
SmartVK:n valintakoe G -kurssin luvussa 30: Teknologia, data ja oikeus. Katso kurssin sisältö.
Kysymyksiä
Mitä profilointi tarkoittaa?
Profilointi on henkilötietojen automaattista käsittelyä, jolla arvioidaan ihmisen henkilökohtaisia ominaisuuksia, esimerkiksi työsuoritusta, taloudellista tilannetta, terveyttä, kiinnostuksen kohteita tai käyttäytymistä. Profilointi ei itsessään ole päätös, mutta siihen perustuva pelkästään automaattinen merkittävä päätös on lähtökohtaisesti kielletty.
Mikä on EU:n tekoälysäädös?
EU:n tekoälysäädös on vuonna 2024 hyväksytty asetus, joka sääntelee tekoälyjärjestelmiä riskiperusteisesti. Osa käyttötavoista on kielletty, suuririskisille järjestelmille asetetaan velvoitteita esimerkiksi aineiston laadusta, dokumentoinnista ja ihmisen valvonnasta, ja joihinkin järjestelmiin liittyy läpinäkyvyysvelvoitteita. Velvoitteet tulevat sovellettaviksi vaiheittain.