Valintakoe F: Kauppatieteet ja taloustiede
Mitä eroa on hintakatolla ja hintalattialla?
Hintakatto on säädetty enimmäishinta ja hintalattia säädetty vähimmäishinta. Hintakatto vaikuttaa vain, jos se on tasapainohinnan alapuolella, ja silloin syntyy pula. Hintalattia vaikuttaa vain, jos se on tasapainohinnan yläpuolella, ja silloin syntyy ylitarjonta. Kummassakin tapauksessa myyty määrä jää tasapainomäärää pienemmäksi, ja syntyy hyvinvointitappio.
Sitova hintakatto kasvattaa kysyttyä määrää ja pienentää tarjottua määrää samaan aikaan. Pula on näiden erotus. Koska hinta ei enää jaa hyödykettä, jakaminen siirtyy jonoihin, arvontaan, suhteisiin tai harmaille markkinoille. Esimerkki on vuokrasääntely.
Sitova hintalattia houkuttelee lisää tarjontaa mutta vähentää kysyntää. Työmarkkinoilla vähimmäispalkka on hintalattia, ja jos se on tasapainopalkkaa korkeampi, työn tarjonta ylittää kysynnän. Vaikutuksen suuruus riippuu joustoista.
Kummassakin tapauksessa myyty määrä määräytyy markkinan lyhyemmältä puolelta: hintakatossa tarjonnasta, hintalattiassa kysynnästä. Siksi molemmat aiheuttavat hyvinvointitappion.
Kaava
Pula = kysytty määrä − tarjottu määrä katon kohdalla
ylitarjonta = tarjottu määrä − kysytty määrä lattian kohdalla
Esimerkki
Kysyntä on Q = 120 − 2P ja tarjonta Q = 2P − 40. Laske tasapaino. Mitä tapahtuu, jos asetetaan hintakatto 30? Entä hintakatto 50?
- Tasapaino: 120 − 2P = 2P − 40, joten P = 40 ja Q = 40.
- Hintakatto 30: kysytään 120 − 60 = 60 ja tarjotaan 60 − 40 = 20.
- Pula on 60 − 20 = 40, ja myyty määrä on 20.
- Hintakatto 50 on tasapainohinnan yläpuolella, joten se ei sido: hinta pysyy 40:ssä ja määrä 40:ssä.
Tyypillinen virhe
Tavallinen virhe on sekoittaa suunnat: katto vaikuttaa vain tasapainon alapuolella ja lattia vain sen yläpuolella. Toinen virhe on pitää myytynä määränä kysyttyä määrää, vaikka pulassa myydään vain se, mitä tarjotaan.
Valintakokeessa F
Valintakokeen F aineisto voi kuvata säätelyä, kuten vuokrasääntelyä tai vähimmäishintaa, ja tehtävä voi kysyä pulan tai ylitarjonnan suuruutta tai sitä, kuka hyötyy ja kuka häviää. Tarkista ensin, sitooko säätely lainkaan.
Missä kurssissa tämä opetetaan
SmartVK:n valintakoe F -kurssin luvussa 9: Markkinatasapaino, ylijäämät ja hintasäätely. Katso kurssin sisältö.
Kysymyksiä
Kuka hyötyy vuokrasääntelystä?
Sitova vuokrakatto hyödyttää niitä, joilla on jo säännelty asunto, koska he maksavat vähemmän. Asuntoa etsivät kärsivät, koska tarjonta supistuu ja asuntoja jaetaan muilla tavoin kuin hinnalla. Vuokranantajien tulot pienenevät, ja kaupankäynnin vähenemisestä syntyy hyvinvointitappio.
Aiheuttaako vähimmäispalkka aina työttömyyttä?
Ei välttämättä. Jos vähimmäispalkka on tasapainopalkan alapuolella, se ei sido. Jos se sitoo, vaikutus riippuu työn kysynnän joustosta ja markkinan rakenteesta. Tutkimusten tulokset vaihtelevat maittain ja toimialoittain, joten vastaus riippuu siitä, kuinka paljon vähimmäispalkka ylittää tasapainopalkan.