Valintakoe G: Oikeustiede ja yhteiskuntatieteet
Mitä tarkoittavat lex superior, lex specialis ja lex posterior?
Ne ovat kolme sääntöä, joilla ratkaistaan kahden oikeusnormin aito ristiriita: ylempi normi syrjäyttää alemman (lex superior), erityissäännös syrjäyttää yleissäännöksen (lex specialis) ja myöhempi normi syrjäyttää aiemman saman tason normin (lex posterior). Tasoero ratkaistaan ensin, ja vasta samantasoisten normien välillä vertaillaan erityisyyttä ja säätämisaikaa.
Jokaisella säännöllä on oma perustelunsa. Lex superior perustuu valtuutukseen: alempi normi on annettu ylemmän luvalla eikä voi ylittää sitä. Lex specialis perustuu tarkoitukseen: kun lainsäätäjä on kirjoittanut tilanteelle oman säännöksen, se on halunnut poiketa yleisestä ratkaisusta. Lex posterior perustuu lainsäätäjän oikeuteen muuttaa aiempaa kantaansa.
Vaikea tilanne syntyy, kun vanhempi erityissäännös ja uudempi yleissäännös osoittavat eri suuntiin. Lähtökohtana erityissäännös säilyttää asemansa, koska uuden yleislain ei oleteta hiljaisesti kumoavan erityisratkaisua. Lähtökohta voi väistyä, jos uuden lain tarkoituksesta tai esitöistä ilmenee muuta.
Ennen sääntöjen käyttöä tarkistetaan, onko ristiriita aito. Jos säännökset koskevat eri tilanteita, eri henkilöitä tai eri aikaa, ne eivät kohtaa. Syrjäytynyt normi ei myöskään kumoudu: sitä ei vain sovelleta tähän tapaukseen, ja muihin tilanteisiin se soveltuu normaalisti. Taustaksi kannattaa lukea normihierarkia.
Kaava
1. Lex superior: ylempi ennen alempaa. 2. Samalla tasolla lex specialis ja lex posterior. Vanhempi erityissäännös säilyy lähtökohtaisesti uudemman yleissäännöksen rinnalla.
Esimerkki
Vuonna 2018 säädetty erityislaki antaa asukkaille 21 päivää aikaa jättää muistutus rakennushankkeesta. Vuonna 2024 säädetty yleinen menettelylaki antaa muistutuksille 14 päivää. Kumpaa sovelletaan rakennushankkeeseen? (Kuvitteelliset lait.)
- Molemmat ovat lakeja, joten lex superior ei ratkaise.
- Lex posterior puoltaisi vuoden 2024 lakia.
- Lex specialis puoltaa vuoden 2018 lakia, koska se koskee nimenomaan rakennushankkeita.
- Lähtökohtana erityissäännös säilyy, ellei uusi laki kumoa sitä nimenomaisesti tai sen tarkoituksesta ilmene muuta. Sovelletaan 21 päivän aikaa.
Tyypillinen virhe
Säännöt sovelletaan rinnakkain tai väärässä järjestyksessä. Uudempi asetus ei syrjäytä vanhempaa lakia, koska lex superior ratkaisee tasoeron aina ensin. Toinen virhe on käyttää etusijasääntöjä periaatteiden väliseen jännitteeseen, joka ratkaistaan punnitsemalla.
Valintakokeessa G
Valintakokeen G aineistossa voi olla kaksi säännöstä, jotka näyttävät johtavan eri lopputulokseen. Koe mittaa aineiston käsitteistön soveltamista ja analyyttistä tarkastelua (2026), ja etusijasäännöt ovat keino ratkaista, kumpaa säännöstä väittämä koskee.
Missä kurssissa tämä opetetaan
SmartVK:n valintakoe G -kurssin luvussa 3: Normihierarkia ja ristiriidan ratkaisu. Katso kurssin sisältö.
Kysymyksiä
Mitä eroa on erityissäännöksellä ja poikkeuksella?
Poikkeus on kirjoitettu samaan säännöstöön pääsäännön viereen, usein sanoilla ”kuitenkin” tai ”jollei”, ja sen ala luetaan pääsäännön sanamuotoa vasten suppeasti. Erityissäännös on eri säädöksessä tai luvussa, ja sen suhde yleissäännökseen ratkaistaan lex specialis -säännöllä.
Kumoutuuko syrjäytynyt säännös?
Ei kumoudu. Etusijasääntö ratkaisee vain, mitä säännöstä sovelletaan käsillä olevaan tapaukseen. Syrjäytynyt säännös on edelleen voimassa ja soveltuu tilanteisiin, joissa ristiriitaa ei ole. Säännöksen kumoaminen on lainsäätäjän toimi, ei soveltajan päätelmä.