Valintakoe G: Oikeustiede ja yhteiskuntatieteet
Mitä eroa on lailla ja asetuksella?
Lain säätää eduskunta, kun taas asetuksen antaa tasavallan presidentti, valtioneuvosto tai ministeriö perustuslaissa tai laissa olevan valtuutuksen nojalla. Perustuslain 80 §:n mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan kuuluvat lain alaan, on säädettävä lailla. Asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä, mutta ei luoda uusia velvollisuuksia ilman lain perustetta.
Asetus on johdettua norminantoa. Valtuutuksen on oltava täsmällinen ja tarkkarajainen: laista on käytävä ilmi, mitä asiaa asetus koskee ja mihin tarkoitukseen se annetaan. Perustuslakivaliokunta arvioi valtuutussäännökset lakiehdotusten käsittelyssä.
Asetuksia on kolmea lajia: tasavallan presidentin asetus, valtioneuvoston asetus ja ministeriön asetus. Jollei asetuksen antajasta ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto. Lailla voidaan myös valtuuttaa muu viranomainen antamaan oikeussääntöjä eli määräyksiä, kun siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä ja sääntelyn merkitys on rajattu.
Asetus ei ole heikompi laki vaan eri tason normi (normihierarkia). Jos asetus on ristiriidassa lain kanssa, sitä ei saa soveltaa (perustuslain 107 §), vaikka asetus olisi uudempi. Asetuksella ei myöskään voi antaa toiselle viranomaiselle valtaa, jota laissa ei ole.
Kaava
Laki: eduskunta. Asetus: presidentti, valtioneuvosto tai ministeriö valtuutuksen nojalla. Oikeuksien ja velvollisuuksien perusteet: aina lailla.
Esimerkki
Laki valtuuttaa ministeriön antamaan asetuksella tarkempia säännöksiä kalastusluvan hakulomakkeen sisällöstä. Ministeriön asetus säätää lomakkeen kentät ja lisäksi, että luvan saa vain kunnassa asuva. Onko asetus lainmukainen?
- Valtuutus koskee lomakkeen sisältöä eli teknistä menettelyä.
- Lomakkeen kentät ovat valtuutuksen rajoissa.
- Asuinpaikkavaatimus rajaa sitä, kuka luvan voi saada. Se koskee yksilön oikeuksien perusteita, joista on säädettävä lailla, ja se ylittää valtuutuksen.
- Asuinpaikkavaatimusta ei saa soveltaa. Asetuksen muut säännökset jäävät voimaan.
Tyypillinen virhe
Lain ja asetuksen ristiriita ratkaistaan sillä, kumpi on uudempi. Tasoero ratkaisee aina: lakia alempi säädös väistyy. Toinen virhe on pitää valtuutusta ”antaa tarkempia säännöksiä” lupana säätää uusia velvollisuuksia.
Valintakokeessa G
Valintakokeen G aineistossa voi olla sekä lakia että asetusta. Koe mittaa aineiston käsitteistön soveltamista (2026), ja kolme kysymystä auttaa arvioimaan asetusta koskevan väittämän: onko valtuutus olemassa, pysyykö asetus sen rajoissa ja koskeeko se asiaa, josta on säädettävä lailla.
Missä kurssissa tämä opetetaan
SmartVK:n valintakoe G -kurssin luvussa 11: Lainsäädäntöprosessi ja poliittinen päätöksenteko. Katso kurssin sisältö.
Kysymyksiä
Kuka antaa asetukset Suomessa?
Asetuksia antavat tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriöt perustuslaissa tai laissa olevan valtuutuksen perusteella. Jos asetuksen antajaa ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto. Asetuksen antajan on pysyttävä valtuutuksen rajoissa, eikä se voi laajentaa omaa toimivaltaansa.
Mitä tarkoittaa viranomaisen määräys?
Määräys on muun viranomaisen kuin presidentin, valtioneuvoston tai ministeriön antama oikeussääntö, esimerkiksi keskusviraston tekninen määräys. Sen antamiseen tarvitaan laissa oleva valtuutus, ja perustuslain 80 §:n mukaan sen on koskettava rajattua asiaa, jonka sääntelyyn liittyy erityisiä syitä. Määräys velvoittaa, toisin kuin pelkkä ohje.