Valintakoe G: Oikeustiede ja yhteiskuntatieteet
Miten laki säädetään Suomessa?
Laki valmistellaan yleensä ministeriössä, ja valtioneuvosto antaa siitä eduskunnalle hallituksen esityksen. Eduskunnassa esitys lähetetään valiokuntaan, joka kuulee asiantuntijoita ja laatii mietinnön, ja täysistunto käsittelee lakiehdotuksen kahdessa käsittelyssä. Hyväksytty laki menee tasavallan presidentin vahvistettavaksi, julkaistaan säädöskokoelmassa ja tulee voimaan laissa säädettynä päivänä.
Sisältö muotoutuu pääosin valmistelussa ja valiokunnassa. Valmisteluun kuuluu lausuntokierros, jolla viranomaiset, järjestöt ja muut tahot voivat kommentoida luonnosta. Eduskunnassa lähetekeskustelun jälkeen asia menee valiokuntaan, ja perustuslakivaliokunta antaa lausunnon, jos ehdotuksessa on perustuslaillisia kysymyksiä.
Ensimmäisessä käsittelyssä päätetään lakiehdotuksen sisällöstä valiokunnan mietinnön pohjalta. Toinen käsittely pidetään aikaisintaan kolmantena päivänä ensimmäisen käsittelyn päättymisestä, ja siinä ehdotus hyväksytään tai hylätään sellaisenaan.
Presidentin on päätettävä vahvistamisesta kolmen kuukauden kuluessa. Jos presidentti ei vahvista lakia, se palaa eduskuntaan, ja jos eduskunta hyväksyy sen uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, laki tulee voimaan ilman vahvistusta (perustuslain 77 §). Presidentin veto on siis vain lykkäävä.
Kaava
Valmistelu ja lausuntokierros → hallituksen esitys → lähetekeskustelu → valiokunta ja mietintö → 1. käsittely → 2. käsittely → presidentin vahvistus → julkaisu → voimaantulo
Esimerkki
Järjestö haluaa vaikuttaa lakihankkeeseen, josta hallitus on juuri antanut esityksen eduskunnalle. Mihin vaiheeseen vaikuttaminen kannattaa kohdistaa?
- Lausuntokierros on jo ohi, koska esitys on annettu. Sisältö on siis pääosin muotoutunut.
- Esitys menee valiokuntaan, joka kuulee asiantuntijoita. Järjestö voi pyytää päästä kuultavaksi tai toimittaa kirjallisen lausunnon.
- Ensimmäisessä käsittelyssä sisältöä voi vielä muuttaa, mutta muutokset perustuvat yleensä valiokunnan mietintöön.
- Toisessa käsittelyssä ehdotus voidaan vain hyväksyä tai hylätä, joten vaikuttaminen on kohdistettava valiokuntavaiheeseen.
Tyypillinen virhe
Lähetekeskustelua pidetään sisältöpäätöksenä, vaikka siinä päätetään vain, mihin valiokuntaan asia lähetetään. Toinen virhe on olettaa, että presidentti voi estää lain pysyvästi: veto on lykkäävä.
Valintakokeessa G
Valintakokeen G aineistona voi olla lainvalmisteluasiakirja, kuten hallituksen esitys tai valiokunnan mietintö. Koe mittaa aineistojen kriittistä tarkastelua (2026), ja prosessin vaiheiden tunteminen kertoo, mitä asiakirja todistaa: hyväksytty mutta voimaan tulematon laki ei vielä sido.
Missä kurssissa tämä opetetaan
SmartVK:n valintakoe G -kurssin luvussa 11: Lainsäädäntöprosessi ja poliittinen päätöksenteko. Katso kurssin sisältö.
Kysymyksiä
Mikä on kansalaisaloite?
Kansalaisaloite on vähintään 50 000 äänioikeutetun Suomen kansalaisen tekemä aloite lain säätämiseksi, ja kannatusilmoitukset on kerättävä kuuden kuukauden kuluessa. Eduskunnan on otettava aloite käsiteltäväksi, mutta sen ei tarvitse hyväksyä sitä. Käsittelyvelvollisuus ei siis ole hyväksymisvelvollisuus.
Miten perustuslakia muutetaan?
Perustuslain muutosehdotus hyväksytään ensin jätettäväksi lepäämään yli vaalien, ja vaalien jälkeen eduskunta hyväksyy sen vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä. Ehdotus voidaan myös julistaa kiireelliseksi vähintään viiden kuudesosan enemmistöllä, jolloin se hyväksytään samalla vaalikaudella kahden kolmasosan enemmistöllä (perustuslain 73 §).