Valintakoe G: Oikeustiede ja yhteiskuntatieteet
Mitä vallan kolmijako tarkoittaa?
Vallan kolmijako tarkoittaa valtiovallan jakamista lainsäädäntövaltaan, toimeenpano- eli hallitusvaltaan ja tuomiovaltaan. Suomen perustuslain 3 §:n mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, hallitusvaltaa tasavallan presidentti ja valtioneuvosto ja tuomiovaltaa riippumattomat tuomioistuimet. Jaon tarkoitus ei ole erottaa valtoja tiiviisti toisistaan vaan saada ne valvomaan toisiaan.
Ajatus liitetään erityisesti Montesquieuhun, joka esitti sen teoksessaan Lakien henki vuonna 1748. Kun sama taho ei voi sekä säätää lakia, toimeenpanna sitä että ratkaista siitä syntyneitä riitoja, vallan väärinkäyttö vaikeutuu.
Suomessa jako ei ole tiukka. Valtioneuvosto valmistelee lähes kaikki lakiehdotukset, ministerit ovat usein myös kansanedustajia, ja valtioneuvosto voi antaa asetuksia lain valtuutuksella. Eduskunta valvoo hallitusta parlamentarismin keinoin, ja tuomioistuin voi jättää perustuslain kanssa ilmeisessä ristiriidassa olevan lain säännöksen soveltamatta.
Tuomiovallan erottaminen muista on Suomessa tiukka. Tuomarit nimitetään pysyvästi, eikä kukaan saa ohjata yksittäisen asian ratkaisua. Ylimmät laillisuusvalvojat, oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies, valvovat viranomaisten toiminnan lainmukaisuutta, mutta he eivät muuta päätöksiä.
Kaava
Lainsäädäntövalta: eduskunta. Hallitusvalta: presidentti ja valtioneuvosto. Tuomiovalta: riippumattomat tuomioistuimet (perustuslain 3 §).
Esimerkki
Ministeri pyytää ministeriön virkamiestä välittämään käräjäoikeuden tuomarille toiveen, että tietyssä vireillä olevassa asiassa annettaisiin ankara rangaistus. Onko tämä sallittua?
- Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet (perustuslain 3 §).
- Ministeri kuuluu valtioneuvostoon eli hallitusvaltaan. Hänellä ei ole toimivaltaa ohjata yksittäisen asian ratkaisemista.
- Toiveen välittäminen tuomarille loukkaisi tuomioistuimen riippumattomuutta, eikä tuomari saa ottaa sitä huomioon.
- Ministerin virkatoimien lainmukaisuutta valvoo oikeuskansleri, jolle asiasta voi tehdä kantelun.
Tyypillinen virhe
Kolmijako luetaan niin, että jokaisen elimen pitäisi pysyä täysin omassa lokerossaan, ja jokainen kosketuspinta nähdään häiriönä. Vallat kytkeytyvät toisiinsa tarkoituksella, ja olennaista on tunnistaa kontrollisuhteet: kuka voi valvoa ketä ja millä keinolla.
Valintakokeessa G
Valintakokeen G aineisto voi käsitellä valtioelinten toimivaltaa, esimerkiksi ministerin, eduskunnan tai tuomioistuimen roolia. Koe mittaa käsitteistön omaksumista ja soveltamista (2026), ja kolmijaon avulla väittämästä voi tarkistaa, kenelle kyseinen toimivalta kuuluu.
Missä kurssissa tämä opetetaan
SmartVK:n valintakoe G -kurssin luvussa 10: Valtiosääntö ja vallan kolmijako. Katso kurssin sisältö.
Kysymyksiä
Onko Suomessa perustuslakituomioistuin?
Ei ole. Lakien perustuslainmukaisuutta arvioidaan etukäteen eduskunnan perustuslakivaliokunnassa lakiehdotusten käsittelyssä. Jälkikäteen tuomioistuin voi perustuslain 106 §:n nojalla jättää lain säännöksen soveltamatta yksittäisessä asiassa, jos soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, mutta se ei voi kumota lakia.
Mitä tuomioistuinten riippumattomuus tarkoittaa?
Riippumattomuus tarkoittaa, ettei kukaan saa ohjata tuomioistuinta yksittäisen asian ratkaisemisessa. Sitä turvaavat rakenteet: tuomaria ei voi julistaa virkansa menettäneeksi muuten kuin tuomioistuimen tuomiolla, eikä häntä saa siirtää toiseen virkaan ilman suostumustaan, paitsi tuomioistuinlaitoksen uudelleenjärjestelyssä (perustuslain 103 §).