Valintakoe G: Oikeustiede ja yhteiskuntatieteet
Mitä parlamentarismi tarkoittaa?
Parlamentarismi tarkoittaa, että hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Suomen perustuslain mukaan valtioneuvoston jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta, ja jos luottamus menetetään, presidentin on myönnettävä ero hallitukselle tai ministerille. Hallituksen valta perustuu siis eduskuntaan eikä erilliseen vaaliin, toisin kuin presidentillisissä järjestelmissä.
Eduskunta valitsee pääministerin, ja presidentti nimittää hänet ja muut ministerit (perustuslain 61 §). Uusi hallitus antaa eduskunnalle ohjelmansa tiedonantona, ja siitä äänestetään. Tämän jälkeen luottamus on oletus, joka on voimassa, kunnes eduskunta nimenomaisesti ilmaisee epäluottamuksensa.
Keskeinen keino on välikysymys, jonka voi tehdä vähintään 20 kansanedustajaa. Välikysymyksen käsittely päättyy tavallisesti luottamusäänestykseen. Jos hallitus häviää, se eroaa, ja eronnut hallitus hoitaa tehtäviä toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus on nimitetty.
Suhteellinen vaalitapa tuottaa monipuoluejärjestelmän, joten hallitus on yleensä usean puolueen koalitio, ja hallitusohjelma ja puoluekuri pitävät sen koossa. Eduskunnan hajottaminen on tehty vaikeaksi: presidentti voi määrätä ennenaikaiset vaalit vain pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan (perustuslain 26 §).
Esimerkki
Oppositio tekee välikysymyksen ministerin toiminnasta, ja eduskunta äänestää epäluottamusta ministerille. Mitä tapahtuu?
- Välikysymys on parlamentaarisen valvonnan keino, ja sen allekirjoittaa vähintään 20 kansanedustajaa.
- Kun enemmistö äänestää epäluottamusta, ministeri ei enää nauti eduskunnan luottamusta.
- Presidentin on myönnettävä ministerille ero (perustuslain 64 §).
- Muu hallitus voi jatkaa, jos epäluottamus kohdistui vain yhteen ministeriin. Kysymys on poliittisesta vastuusta, ei siitä, toimiko ministeri lainvastaisesti.
Tyypillinen virhe
Poliittinen ja oikeudellinen vastuu sekoitetaan. Epäluottamus tarkoittaa, ettei eduskunta enää tue hallitusta tai ministeriä, eikä se ota kantaa lainmukaisuuteen. Ministerin toiminnan lainmukaisuutta valvovat oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies, ja ministerisyytteet käsittelee valtakunnanoikeus.
Valintakokeessa G
Valintakokeen G aineistona voi olla ajankohtainen poliittinen kiista. Koe mittaa aineistojen analyyttistä tarkastelua (2026), ja parlamentarismin keinojen tunteminen auttaa erottamaan, mihin kiista kanavoituu: luottamusäänestykseen, laillisuusvalvontaan vai tuomioistuimeen.
Missä kurssissa tämä opetetaan
SmartVK:n valintakoe G -kurssin luvussa 10: Valtiosääntö ja vallan kolmijako. Katso kurssin sisältö.
Kysymyksiä
Mikä on välikysymys?
Välikysymys on kansanedustajien keino vaatia hallitukselta tai ministeriltä selvitystä ja mitata luottamus. Sen voi tehdä vähintään 20 kansanedustajaa (perustuslain 43 §). Käsittely päättyy tavallisesti luottamusäänestykseen, ja jos hallitus tai ministeri häviää, hänelle myönnetään ero.
Mitä eroa on parlamentaarisella ja presidentillisellä järjestelmällä?
Parlamentaarisessa järjestelmässä hallitus on vastuussa parlamentille ja eroaa, jos se menettää parlamentin luottamuksen. Presidentillisessä järjestelmässä, kuten Yhdysvalloissa, toimeenpanovallan johtaja valitaan erillisellä vaalilla, eikä kongressi voi kaataa häntä epäluottamuslauseella. Suomessa hallitusvalta on keskittynyt eduskunnan luottamusta nauttivaan valtioneuvostoon.