Valintakoe G: Oikeustiede ja yhteiskuntatieteet
Miten tuomiosta valitetaan Suomessa?
Käräjäoikeuden tuomioon tyytymättömän on ilmoitettava tyytymättömyyttä seitsemän päivän kuluessa tuomion antamisesta ja tehtävä valitus hovioikeuteen 30 päivän kuluessa. Hovioikeuden ratkaisusta voi valittaa korkeimpaan oikeuteen vain, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan, ja lupaa haetaan ja valitus tehdään 60 päivän kuluessa. Hallintoasioissa muutosta haetaan hallinto-oikeudelta ja edelleen valitusluvalla korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Hovioikeudessa monet asiat edellyttävät jatkokäsittelylupaa. Lupa on myönnettävä esimerkiksi, jos on aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta tai jos oikeellisuutta ei voi arvioida lupaa myöntämättä. Kynnys on epäily, ei osoitettu virhe.
Korkein oikeus myöntää valitusluvan pääasiassa silloin, kun asialla on ennakkopäätösarvoa eli ratkaisu on tärkeä lain soveltamiselle muissa samanlaisissa asioissa. Luvan epääminen ei ole kannanotto siihen, oliko alempi ratkaisu oikea. Rikosasiassa rangaistusta ei saa koventaa, jos vain syytetty on valittanut.
Yleisten tuomioistuinten määräajat lasketaan ratkaisun antopäivästä, eikä antopäivää lasketa mukaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, toimen saa tehdä seuraavana arkipäivänä. Määräajan kuluttua tuomio saa lainvoiman.
Kaava
Käräjäoikeus → tyytymättömyys 7 pv → valitus hovioikeuteen 30 pv → valituslupa ja valitus korkeimpaan oikeuteen 60 pv
Esimerkki
Käräjäoikeus antaa tuomion perjantaina 5.3.2027. Mihin mennessä tyytymättömyys on ilmoitettava ja valitus tehtävä?
- Tyytymättömyys on ilmoitettava viimeistään seitsemäntenä päivänä tuomion antamisesta eli perjantaina 12.3.2027.
- Valitus on tehtävä viimeistään 30. päivänä tuomion antamisesta. 5.3.2027 + 30 päivää on sunnuntai 4.4.2027.
- Koska viimeinen päivä on sunnuntai, määräaika jatkuu seuraavaan arkipäivään, maanantaihin 5.4.2027.
- Jos tyytymättömyyttä ei ilmoiteta ajoissa, oikeus valittaa menetetään, vaikka valitusaika ei olisi vielä kulunut.
Tyypillinen virhe
Valitusluvan epäämistä pidetään korkeimman oikeuden hyväksyntänä alemman ratkaisulle, tai korkeinta oikeutta pidetään tavallisena kolmantena käsittelyasteena. Toinen virhe on laskea yleisen tuomioistuimen ratkaisun valitusaika tiedoksisaannista, vaikka se lasketaan ratkaisun antamisesta.
Valintakokeessa G
Valintakokeen G aineistona voi olla tuomio, valitusosoitus tai tapauskuvaus päivämäärineen. Koe mittaa aineiston käsitteistön soveltamista (2026), ja muutoksenhakutien ja määräaikojen tunteminen auttaa tarkistamaan väittämän, jossa kysytään, onko muutoksenhaku mahdollinen.
Missä kurssissa tämä opetetaan
SmartVK:n valintakoe G -kurssin luvussa 24: Prosessi ja muutoksenhaku. Katso kurssin sisältö.
Kysymyksiä
Mikä on jatkokäsittelylupa?
Jatkokäsittelylupa on hovioikeuden lupa käsitellä käräjäoikeuden ratkaisusta tehty valitus täysimääräisesti. Lupa tarvitaan laissa säädetyissä asioissa, esimerkiksi monissa riita-asioissa ja lievemmissä rikosasioissa. Se on myönnettävä, jos on aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta tai jos muu laissa mainittu peruste täyttyy.
Mitkä ovat Suomen tuomioistuinlinjat?
Yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus, ja ne käsittelevät riita- ja rikosasiat. Hallintotuomioistuimia ovat hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus, ja ne käsittelevät viranomaisten päätöksiä koskevat valitukset. Lisäksi on erityistuomioistuimia, kuten markkinaoikeus, työtuomioistuin ja vakuutusoikeus.