Valintakoe G: Oikeustiede ja yhteiskuntatieteet
Mitä eroa on oikaisuvaatimuksella ja valituksella?
Oikaisuvaatimus on hallintopäätöksen muutoksenhakukeino, jonka käsittelee viranomainen itse, ja se on usein pakollinen ennen valitusta. Valitus tehdään tuomioistuimeen, tavallisesti hallinto-oikeuteen, joka arvioi päätöksen laillisuutta. Hallintolain mukainen oikaisuvaatimus ja valitus hallinto-oikeuteen tehdään yleensä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista, kunnallisasiassa oikaisuvaatimus 14 päivän kuluessa.
Oikaisuvaatimuksessa voi vedota sekä lainvastaisuuteen että siihen, että päätös on epätarkoituksenmukainen, ja viranomainen voi korjata päätöksensä nopeasti. Valituksessa tuomioistuin arvioi vain laillisuutta: toimivaltaa, menettelyä ja sitä, pysyikö harkinta lain rajoissa. Hallintovalituksen perusteella tuomioistuin voi kumota päätöksen tai muuttaa sitä.
Kunnallisvalitus eroaa hallintovalituksesta. Sen saa tehdä asianosaisen lisäksi jokainen kunnan jäsen, ja valitusperusteena voi olla vain se, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tekijä on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Tuomioistuin voi kunnallisvalituksen perusteella kumota päätöksen, mutta ei yleensä muuttaa sitä.
Kantelu on eri asia. Kantelun voi tehdä kuka tahansa esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille, mutta se ei muuta päätöstä. Jos valitusaika on kulunut, myöhästynyt valitus jätetään tutkimatta, ja jäljelle jäävät vain ylimääräiset keinot, kuten päätöksen purkaminen (hallinnon oikeusperiaatteet).
Kaava
Tavallinen kirje: tiedoksisaanti seitsemäntenä päivänä lähettämisestä. Määräaika alkaa tiedoksisaantia seuraavasta päivästä. Jos viimeinen päivä on pyhäpäivä tai lauantai, aika jatkuu seuraavaan arkipäivään.
Esimerkki
Viranomainen lähettää hallintopäätöksen tavallisena kirjeenä maanantaina 1.3.2027. Päätökseen haetaan muutosta oikaisuvaatimuksella, jonka määräaika on 30 päivää tiedoksisaannista. Mihin mennessä oikaisuvaatimuksen on oltava perillä?
- Tavallisena kirjeenä lähetetyn päätöksen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä lähettämisestä, jollei muuta näytetä: maanantaina 8.3.2027.
- Tiedoksisaantipäivää ei lasketa määräaikaan, joten laskenta alkaa 9.3.2027.
- 30 päivää tiedoksisaannista päättyy keskiviikkona 7.4.2027, joka on arkipäivä.
- Oikaisuvaatimuksen on oltava viranomaisessa viimeistään 7.4.2027. Asiakirjan lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla, joten postiin jättäminen samana päivänä ei riitä.
Tyypillinen virhe
Määräaika lasketaan päätöksen päivämäärästä eikä tiedoksisaannista, tai kantelua pidetään keinona saada päätös kumotuksi. Toinen virhe on vaatia valituksessa tuomioistuinta arvioimaan, oliko päätös järkevä: laillisuusarviossa se ei ole ratkaiseva kysymys.
Valintakokeessa G
Valintakokeen G aineistossa voi olla päätösote, valitusosoitus tai päivämääriä. Koe mittaa aineiston käsitteistön soveltamista (2026), ja määräajan laskeminen oikeassa järjestyksessä on mekaaninen tapa tarkistaa väittämä, jossa kysytään, onko muutoksenhaku tehty ajoissa.
Missä kurssissa tämä opetetaan
SmartVK:n valintakoe G -kurssin luvussa 8: Hallinto-oikeus ja hyvän hallinnon periaatteet. Katso kurssin sisältö.
Kysymyksiä
Kuka saa valittaa hallintopäätöksestä?
Hallintovalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Pelkkä kiinnostus asiaan ei riitä. Kunnallisvalituksen saa tehdä myös kunnan jäsen, vaikka päätös ei koskisi häntä henkilökohtaisesti.
Voiko korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittaa aina?
Ei. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen yleensä vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Lupa myönnetään esimerkiksi silloin, kun asialla on merkitystä lain soveltamiselle muissa samanlaisissa asioissa tai kun ratkaisussa on ilmeinen virhe.