Siirry sisältöön

Valintakoe G: Oikeustiede ja yhteiskuntatieteet

Mitkä ovat rikosvastuun edellytykset?

Rikosvastuu edellyttää, että teko täyttää rikoslaissa säädetyn rikoksen tunnusmerkistön, on oikeudenvastainen ja että tekijä on syyllinen. Oikeudenvastaisuuden voi poistaa oikeuttamisperuste, kuten hätävarjelu, ja syyllisyys edellyttää syyntakeisuutta ja tahallisuutta tai tuottamusta. Vasta kun nämä täyttyvät, arvioidaan seuraamus eli rangaistuksen laji ja määrä.

Portaat käydään järjestyksessä, koska jokainen olettaa edellisen ratkaistuksi. Jos teko ei täytä tunnusmerkistöä, rikosta ei ole, eikä oikeuttamisperustetta tarvitse arvioida. Ratkaisusta on käytävä ilmi, millä portaalla vastuu katkesi.

Oikeuttamisperuste tekee teosta sallitun: hätävarjelussa tai pakkotilassa tehty teko ei ole oikeudenvastainen (hätävarjelu ja pakkotila). Anteeksiantoperuste, kuten syyntakeettomuus tai anteeksiannettava kieltoerehdys, jättää teon oikeudenvastaiseksi mutta poistaa tekijän syyllisyyden. Ero näkyy esimerkiksi osallisten vastuussa.

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate edellyttää, että teko on tekohetkellä säädetty laissa rangaistavaksi (perustuslain 8 §, rikoslain 3 luvun 1 §). Analogia tekijän vahingoksi on kielletty, ja jos laki on muuttunut tekijälle edullisemmaksi, sovelletaan lievempää lakia. Pääsääntö on, että vain tahallinen teko on rangaistava, jollei tuottamuksellisen teon rangaistavuudesta säädetä erikseen.

Kaava

1. Tunnusmerkistön mukaisuus → 2. oikeudenvastaisuus (ei oikeuttamisperustetta) → 3. syyllisyys (syyntakeisuus, tahallisuus tai tuottamus, ei anteeksiantoperustetta) → 4. seuraamus

Esimerkki

A ottaa kahvilan naulakosta sateenvarjon, koska luulee sitä omakseen. Varjo on samanlainen kuin A:n oma, mutta kuuluu toiselle asiakkaalle. Onko A syyllistynyt varkauteen?

  1. Teon ulkoiset osat: A otti toisen hallusta irtaimen esineen.
  2. Varkaus edellyttää tahallisuutta, ja tahallisuuden on katettava myös se, että esine on toisen omaisuutta.
  3. A luuli varjoa omakseen, joten häneltä puuttuu tahallisuus tästä seikasta. Kyse on tunnusmerkistöerehdyksestä.
  4. Koska varkaus on rangaistava vain tahallisena, A ei ole syyllistynyt varkauteen. Jos A huomaa erehdyksen ja pitää varjon silti, arvio muuttuu.

Tyypillinen virhe

Portaat käydään väärässä järjestyksessä tai niitä punnitaan yhteen, esimerkiksi niin, että poikkeuksellisen moitittava teko korvaisi puuttuvan tunnusmerkistön osan. Toinen virhe on pitää syyntakeettoman tekemää tekoa sallittuna: teko on oikeudenvastainen, vaikka tekijää ei rangaista.

Valintakokeessa G

Valintakokeen G aineistona voi olla rikoslain säännösote ja tapauskuvaus. Koe mittaa aineiston käsitteistön soveltamista (2026), ja portaiden järjestys auttaa tunnistamaan, mihin kohtaan väittämä kohdistuu ja kaatuuko vastuu jo aiemmalla portaalla.

Valintakoe G: koepäivä, rakenne ja pisteytys

Missä kurssissa tämä opetetaan

SmartVK:n valintakoe G -kurssin luvussa 23: Rikosoikeuden yleiset opit ja rangaistuksen määrääminen. Katso kurssin sisältö.

Kysymyksiä

Mitä tunnusmerkistö tarkoittaa?

Tunnusmerkistö on rikoslain säännöksen kuvaus rangaistavasta teosta. Esimerkiksi varkauden tunnusmerkistö kuvaa toisen hallussa olevan irtaimen omaisuuden anastamisen. Teko on tunnusmerkistön mukainen, jos sen kaikki osat täyttyvät, ja tahallisessa rikoksessa tahallisuuden on katettava ne kaikki.

Mitä eroa on oikeuttamisperusteella ja anteeksiantoperusteella?

Oikeuttamisperuste, kuten hätävarjelu, tekee teosta sallitun, joten teko ei ole oikeudenvastainen kenenkään osalta. Anteeksiantoperuste, kuten syyntakeettomuus, koskee vain tekijää: teko pysyy kiellettynä, mutta tekijää ei moitita. Siksi esimerkiksi syyntakeettoman tekijän avunantaja voi silti joutua vastuuseen.

Liittyvät käsitteet

Ei evästeitä eikä seurantaa. Tallennamme kirjautumisen, edistymisesi ja asetuksesi selaimesi tallennustilaan. Lue lisää