Valintakoe G 2025: tehtävät ja mitä niistä opitaan

Koe pidettiin torstai 5.6.2025. Päivitetty 21.10.2026. Lähteet sivun lopussa.

Sivun sisältö

Valintakoe G 2025 oli ensimmäinen kansallinen oikeustieteen ja yhteiskuntatieteiden valintakoe. Yhteisen osion 70 kysymystä perustuivat kahteen artikkeliin reilusta siirtymästä ja osallisuudesta, oikeustieteen osio oikeusvaltiota käsittelevään ennakkomateriaaliin. Tällä sivulla on kokeen rakenne, tehtävien aiheet omin sanoin ja SmartVK:n arvio siitä, mitä kokeesta kannattaa ottaa opiksi.

Valintakokeen G 2025 rakenne

Koe pidettiin torstaina 5.6.2025. Siinä oli kaikille yhteinen osio sekä kaksi eriytyvää osiota, viestintätieteiden osio ja oikeustieteen osio. Hakijalle näkyivät vain ne osiot, joita hänen hakukohteensa vaativat. Jokaisella osiolla oli oma suoritusaikansa, ja lisäksi koeaikaan kuului 5 minuuttia ohjeiden lukemiseen ja osioiden välisiin siirtymiin.

Osiot sai tehdä haluamassaan järjestyksessä, mutta avattu osio tehtiin kerralla loppuun, eikä siihen voinut palata. Kokeessa sai olla auki vain koejärjestelmä ja sen avaamat aineistotiedostot.

Yhteisessä ja oikeustieteen osiossa oikeasta vastauksesta sai pisteen, väärästä vähennettiin piste ja tyhjä oli 0. Kysymyksissä, joissa sai valita useamman vaihtoehdon, pisteen sai vain, kun kaikki oikeat ja vain ne oli valittu.

Tehtävät osioittain

Aiheet on kuvattu omin sanoin. Koetehtävät ja aineistot ovat kokonaisuudessaan yliopistovalinnat.fi:ssä, linkit sivun lopussa.

Yhteinen osio

Kaikille hakijoille. 14 tehtävää ja yhteensä 70 kysymystä, pisteet -70:n ja 70:n välillä. Tehtävät 1-6 koskivat Huttusen ja Rekolan artikkelia reilusta siirtymästä ja ekologisesta solidaarisuudesta, tehtävät 7-12 Salmisen ja muiden artikkelia osallisuudesta ja hyvinvoinnista ja tehtävät 13-14 molempia.

Tehtävä	Tyyppi	Aihe	Pisteet
1	tosi tai epätosi	Perinteisen ympäristöpolitiikan rooli, kestävyysmurroksen ydin ja yksilön oikeuksien suhde kestävään yhteiskuntaan.	5 p
2	monivalinta	Ekologisen solidaarisuuden ja keskinäisriippuvuuden käsitteet, artikkelin keskeisin käsite ja reilua siirtymää koskevat väitteet.	4 p
3	tosi tai epätosi	Sosiaali- ja ympäristöpolitiikan keinot uudelleenjaossa, tutkimuksen kestävyyskäänne ja ekologisen solidaarisuuden piirteet.	6 p
4	oikein tai väärin	Ympäristöpolitiikan ohjauskeinot, paikallisten yhteisöjen osallistaminen ja lajienvälinen oikeudenmukaisuus.	5 p
5	tosi tai epätosi	Ekologisen solidaarisuuden perusajatus, ympäristöpolitiikan ja sosiaalipolitiikan suhde sekä reilun siirtymän poliittisuus.	6 p
6	monivalinta	Kestävyyssiirtymän ja kestävyysmurroksen ero, liberaali oikeudenmukaisuuskäsitys sekä ammattiyhdistysliike ja reilu siirtymä.	4 p
7	oikein tai väärin	Osallisuuden määritelmä, hyvinvoinnin subjektiivinen ja objektiivinen puoli sekä osallisuuden kehien malli.	5 p
8	oikein tai väärin	Osallisuuden ja hyvinvoinnin suhde, kansalaisjärjestöt ja asukasyhteisöt sekä työpaikan ja palvelujen merkitys.	5 p
9	oikein tai väärin	Allardtin hyvinvointimalli, osattomuuden ja köyhyyden suhde sekä syrjäytymisen käsitteen tausta.	6 p
10	oikein tai väärin	Osattomuuden ulottuvuudet, osallistuvan demokratian toimintatavat ja osallisuuden teorian juuret.	6 p
11	monivalinta, yhdessä useampi oikea	Osallisuuden kehien mallin ulottuvuudet, mitä mallilla voi analysoida ja mallia koskevat väitteet.	4 p
12	monivalinta, yhdessä useampi oikea	Artikkelin kuvioiden tulkinta eri ryhmien osallisuudesta, osallisuuden ja syrjäytymisen suhde ja toiminnallinen lähestymistapa.	4 p
13	tosi tai epätosi	Artikkelien yhdistäminen: osallistaminen luonnonsuojeluun, ihmiskeskeinen näkökulma ja työmarkkinat kestävyyssiirtymän esteenä.	5 p
14	tosi tai epätosi	Artikkelien yhdistäminen: yksilön asema, ulossulkeminen ja kysymys siitä, jääkö joku reilusta siirtymästä osattomaksi.	5 p

Oikeustieteen osio

Oikeustieteen hakukohteisiin hakeville. 30 kysymystä (C1-C30), pisteet -30:n ja 30:n välillä. Kysymykset perustuivat ennakkomateriaaliin Oikeusvaltiollisuus Euroopan unionissa ja Suomessa, joka ei ollut käytettävissä kokeessa. Alla kysymykset on ryhmitelty aiheittain.

Tehtävä	Tyyppi	Aihe	Pisteet
C1, C7, C11, C13, C29	oikein tai väärin, monivalinta	Perustuslainmukaisuuden valvonta Suomessa: perustuslain etusija, perustuslakivaliokunta, ministerivastuu sekä ennakko- ja jälkivalvonta.	5 p
C2, C4, C5, C9	oikein tai väärin, monivalinta	EU-oikeuden ensisijaisuus, EU-tuomioistuimen toimivalta oikeusvaltioasioissa ja ennakkoratkaisupyyntö.	4 p
C8, C12, C15, C18, C22, C28	oikein tai väärin, monivalinta	Tuomioistuinten riippumattomuus: tuomarien nimitykset, kurinpito, erottaminen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen arviointitapa.	6 p
C3, C10, C14, C19, C20, C26, C30	monivalinta	Oikeusvaltion käsite ja teoriat, oikeudellinen tulkinta sekä liberaali ja epäliberaali demokratia.	7 p
C6, C16, C17, C23, C24, C27	oikein tai väärin, monivalinta	EU:n keinot puuttua oikeusvaltion loukkauksiin, jäsenyyskriteerit, ulkosuhteet ja jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus.	6 p
C21, C25	oikein tai väärin, monivalinta	Oikeudenkäynnin kulut riita-asioissa ja vaihtoehtoisten riidanratkaisutapojen rajat.	2 p

Viestintätieteiden osio

Viestintätieteiden osiota käyttäviin hakukohteisiin hakeville. Yksi kirjoitustehtävä, enintään 50 pistettä. Vastaus sai olla enintään 2 000 merkkiä, ja alle 500 merkin vastaus sai 0 pistettä.

Tehtävä	Tyyppi	Aihe	Pisteet
B1	kirjoitustehtävä (mielipidekirjoitus)	Yleisönosastokirjoitus parasosiaalisten suhteiden merkityksestä kaupallisessa tai poliittisessa vaikuttamisessa blogitekstin ja omien havaintojen pohjalta.	50 p

Mitä valintakoe G 2025 painotti

SmartVK:n arvion mukaan yhteinen osio mittasi sitä, erottaako hakija artikkelin sisällön omasta yleistiedostaan. Monessa kysymyksessä oikea ratkaisu oli, ettei teksti sisällä väitettyä tietoa, vaikka väite kuulosti uskottavalta. Väärä vastaus vei pisteen, joten arvaaminen oli riskialtista.

Arviomme mukaan käsitteiden tarkka erottaminen painoi paljon. Molemmat artikkelit rakensivat lähellä toisiaan olevia käsitteitä, kuten kestävyyssiirtymä ja kestävyysmurros tai osallisuus ja osallistuminen, ja kysymykset koettelivat juuri niiden eroja.

Tehtävät 13 ja 14 yhdistivät artikkelit. SmartVK:n arvion mukaan ne vaativat eniten, koska piti tietää, mitä kumpikin teksti sanoo, ja tunnistaa väitteet, joita kumpikaan ei esitä.

Oikeustieteen osiossa arviomme mukaan kysymykset koskivat yksityiskohtia, kuten perustuslain pykäliä, EU:n perussopimusten artikloja, tuomioistuinratkaisuja ja kirjoittajien näkemyksiä. Usein piti löytää ainoa väite, joka ei pidä paikkaansa, mikä vaatii materiaalin hallintaa ulkomuistista.

Viestintätieteiden osiossa arvioitiin viittä osa-aluetta, joista kukin pisteytettiin ja kerrottiin kahdella. Arviomme mukaan ratkaisevaa oli noudattaa tekstilajia, koska ensimmäisen osa-alueen hylkäys merkitsi koko vastauksen hylkäämistä.

Mikä oli uutta ensimmäisessä kansallisessa kokeessa

Vuoden 2025 koe oli ensimmäinen kansallinen valintakoe G. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan blogin (22.4.2024) mukaan uudistuksen tavoite oli vähentää valintakokeita noin 120:stä yhdeksään, ja oikeustieteen yhteisvalinta oli ehdotettu yhdistettäväksi muihin aloihin. Kokeessa G oli kaikille hakijoille yhteinen osio sekä omat eriytyvät osiot oikeustieteelle ja viestintätieteille.

Saman blogin mukaan oikeustieteen yhteinen koe oli ollut käytössä vuodesta 2018, ja perinteisesti hakijat lukivat muutaman sadan sivun ennakkoaineistoa noin kuukauden ajan. Vuonna 2025 yhteinen osio perustui kokeessa jaettuihin artikkeleihin, ja ennakkomateriaali koski vain oikeustieteen osiota.

Mitä tästä seuraa valmistautumiselle 2027

Harjoittele yhteiskuntatieteellisten artikkelien lukemista väitteiden kanssa ja etsi jokaiselle vastaukselle kohta tekstistä. Jos kohtaa ei löydy, väite on usein sellainen, jota teksti ei tue.
Kokoa artikkelista lähellä toisiaan olevat käsitteet ja kirjoita jokaiselle oma määritelmä artikkelin sanoin. Vuoden 2025 kysymykset koettelivat juuri tällaisia eroja.
Tee vuoden 2025 koe varhain tutustumiseen. Arvosteluperusteissa oikea vastaus näkyy kysymyksen yhteydessä, joten päätä vastaus ennen kuin katsot sen.
Jos haet oikeustieteeseen, harjoittele pitkän juridisen tekstin lukemista niin, että muistat pykälät, artiklat, ratkaisut ja kirjoittajien kannat ilman materiaalia.
Jos haet viestintätieteisiin, harjoittele mielipidetekstiä tunnissa, mutta huomaa, että vuonna 2026 tekstilaji, pisteet ja merkkiraja muuttuivat.

Valintakoe G 2027 on ke 9.6.2027 klo 14. Kokeen rakenne vuodelle 2027 vahvistetaan yliopistovalinnat.fi:ssä. Ajankohtaiset tiedot ovat sivulla valintakoe G.

Usein kysyttyä valintakokeesta G 2025

Montako kysymystä valintakokeen G yhteisessä osiossa oli vuonna 2025?

Yhteisessä osiossa oli 14 tehtävää ja niissä yhteensä 70 kysymystä. Oikeasta vastauksesta sai pisteen ja väärästä vähennettiin piste, joten pisteet olivat -70:n ja 70:n välillä.

Mitä valintakokeen G ennakkomateriaali käsitteli vuonna 2025?

Oikeustieteen osion ennakkomateriaali oli Oikeusvaltiollisuus Euroopan unionissa ja Suomessa. Osion 30 kysymystä käsittelivät muun muassa perustuslainmukaisuuden valvontaa, EU-oikeuden ensisijaisuutta ja tuomioistuinten riippumattomuutta.

Mistä aiheista valintakokeen G yhteisen osion artikkelit olivat 2025?

Toinen artikkeli käsitteli reilua siirtymää, ekologista solidaarisuutta ja kestävyysmurrosta, toinen osallisuutta ja hyvinvointia osallisuuden kehien mallin avulla.

Mikä oli valintakokeen G viestintätieteiden tehtävä vuonna 2025?

Hakija kirjoitti yleisönosastoon sopivan mielipidekirjoituksen parasosiaalisten suhteiden merkityksestä vaikuttamisessa. Tehtävästä sai enintään 50 pistettä, ja vastauksen piti olla 500-2 000 merkkiä.

Muut vuodet

Valintakoe G 2026

Lähteet

Tehtävien aiheet, havainnot ja valmistautumisohjeet ovat SmartVK:n arvio. Sivu ei toista virallisia koetehtäviä eikä aineistoja.