Valintakoe G 2026: tehtävät ja mitä niistä opitaan

Koe pidettiin torstai 4.6.2026 klo 14. Päivitetty 21.10.2026. Lähteet sivun lopussa.

Sivun sisältö

Valintakoe G 2026 oli oikeustieteen ja yhteiskuntatieteiden toinen kansallinen valintakoe. Yhteisen osion 70 kysymystä perustuivat kahteen artikkeliin tutkimustiedon käytöstä päätöksenteossa ja tiedediplomatiasta, oikeustieteen osio kuluttajaoikeuteen ja pohjoismaisiin rajaesteisiin. Tällä sivulla on kokeen rakenne, tehtävien aiheet omin sanoin ja SmartVK:n arvio siitä, mitä kokeesta kannattaa ottaa opiksi.

Valintakokeen G 2026 rakenne

Koe pidettiin torstaina 4.6.2026 klo 14. Siinä oli kaikille yhteinen osio (2 h) ja kaksi eriytyvää osiota, viestintätieteiden osio (1 h) ja oikeustieteen osio (1 h). Hakija teki vain ne osiot, joita hänen hakukohteensa käyttivät, joten koe kesti 2, 3 tai 4 tuntia. Lisäksi koeaikaan kuului 5 minuuttia ohjeiden lukemiseen ja osioiden välisiin siirtymiin.

Yhteinen osio piti tehdä ensin, ja eriytyvät osiot avautuivat vasta sen jälkeen. Avattu osio tehtiin kerralla loppuun, eikä siihen voinut palata. Kokeessa sai olla auki vain koejärjestelmä ja sen avaamat aineistotiedostot.

Yhteisessä ja oikeustieteen osiossa oikeasta vastauksesta sai pisteen, väärästä vähennettiin piste ja tyhjä oli 0. Monivalinnoissa saattoi olla useampi oikea vaihtoehto, ja pisteen sai vain, kun kaikki oikeat ja vain ne oli valittu.

Tehtävät osioittain

Aiheet on kuvattu omin sanoin. Koetehtävät ja aineistot ovat kokonaisuudessaan yliopistovalinnat.fi:ssä, linkit sivun lopussa.

Yhteinen osio, 2 h

Kaikille hakijoille. 14 tehtävää ja yhteensä 70 kysymystä, pisteet -70:n ja 70:n välillä. Tehtävät 1-6 koskivat Pelkosen artikkelia tutkimustiedon hyödyntämisestä valtioneuvostossa ja eduskunnassa, tehtävät 7-12 Ketolan artikkelia tiedediplomatian muutoksesta vuosina 2009-2025 ja tehtävät 13-14 molempia.

Tehtävä	Tyyppi	Aihe	Pisteet
1	tosi tai epätosi, monivalinta, alasvetovalikko	Politiikkapohjaisen tiedon käsite, maiden väliset erot tutkimustiedon käytössä ja katsauksen aineiston menetelmät.	5 p
2	tosi tai epätosi, monivalinta	Ilmastostrategian valmistelua koskeva tutkimus, tutkimuslaitosten ja yliopistojen tehtävä sekä tutkimustiedon symbolinen käyttö.	5 p
3	tosi tai epätosi, monivalinta	Kartoittavan ja systemaattisen katsauksen ero, analyysiin päätyneet tutkimukset, tietopohjan aukot ja lakihankkeiden tutkimustilaukset.	5 p
4	tosi tai epätosi, aukkotehtävä	Tutkijoiden osuus valiokuntien kuulemisissa prosentteina, tutkimuslaitosten näkyvyys ympäristöpolitiikassa ja ministerien tietolähteet.	5 p
5	tosi tai epätosi, monivalinta	Sosiaali- ja terveysalan suositusten perustelut, verrokkimaiden kokemukset ja tutkimustiedon huomioiminen laajoissa lakihankkeissa.	5 p
6	tosi tai epätosi	Virkamiesten tiedonkäyttö kyselyn mukaan, tutkimustiedon valikoiva käyttö eri politiikan aloilla ja ympäristötutkimuksen rooli päätöksenteossa.	5 p
7	monivalinta, useampi oikea	Tiedediplomatian tyypit ja määritelmä, Ketolan kritiikki tutkimuskirjallisuutta kohtaan, kriittinen koulukunta ja tutkimuksen aineisto.	6 p
8	monivalinta	Tiedediplomatian painopisteiden muutos, ulkopolitiikkaa palveleva tiedontuotanto ja tutkittujen maiden käytännöt.	4 p
9	monivalinta	Tiedediplomatia sekä toimintana että tutkimuskohteena, tieteen käyttö ulkopolitiikassa ja suomalainen tiedediplomatia haastattelujen valossa.	4 p
10	kyllä tai ei	Vastaavatko väitteet artikkelia: tieteen neutraalius, vallankäytön tutkimus, eri toimijat ja hyvinvointi tavoitteena.	5 p
11	oikein tai väärin	Käsitteen selitysvoima, kriittinen tutkimus, valtiolähtöisen tarkastelun rajat ja tieteen vapauden puolustaminen.	5 p
12	oikein tai väärin	Tiedediplomatian nykyiset tavoitteet, yleisin muoto kirjallisuudessa, painopisteiden muutokset ja kieliosaamisen merkitys.	6 p
13	tosi tai epätosi, monivalinta	Artikkelien vertailu: menetelmät, aineistot sekä kansallinen ja kansainvälinen näkökulma tutkimustiedon käyttöön.	5 p
14	monivalinta	Tiedediplomatian kategoriat ja tietopohjainen politiikka, tiedon käyttötavat ja ilmastoaiheet kummassakin artikkelissa.	5 p

Oikeustieteen osio, 1 h

Oikeustieteen hakukohteisiin hakeville. 30 kysymystä (C1-C30), pisteet -30:n ja 30:n välillä. Kysymykset C1-C15 perustuivat Jaana Norion teokseen Johdatus kuluttajaoikeuteen ja C16-C30 julkaisuun Rajaesteet Pohjoismaissa sosiaali- ja työmarkkinakysymyksissä. Materiaali ei ollut käytettävissä kokeessa.

Tehtävä	Tyyppi	Aihe	Pisteet
C1, C2, C6, C13	tosi tai epätosi, monivalinta	Kuluttajansuojan perusta, EU:n ja Suomen käsitys kuluttajasta sekä EU:n harmonisointitapa kuluttajaoikeudessa.	4 p
C3, C4, C5, C8, C12, C14	tosi tai epätosi, monivalinta	Kuluttajaneuvonta, markkinatuomioistuin, kuluttajariitalautakunta ja muut lautakunnat sekä ryhmävalitus ja ryhmäkanne.	6 p
C7, C9, C10, C11, C15	tosi tai epätosi, monivalinta	Markkinoinnin hyvän tavan vastaisuus, tiedonantovelvollisuus, kohtuuttomat sopimusehdot ja sopimuksen sovittelu. C15:stä sai pisteen jokainen.	5 p
C16, C18, C23, C27	tosi tai epätosi, monivalinta, lauseen täydennys	Rajaesteen käsite, EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamisasetusten tarkoitus ja etuuksien vientikelpoisuus.	4 p
C17, C28, C29	monivalinta, lauseen täydennys, aukkotehtävä	Neljän kuukauden sääntö ja se, kuka päättää Suomeen muuttavan pääsystä asumisperusteiseen sosiaaliturvaan.	3 p
C19, C25	tosi tai epätosi, monivalinta	Perheen käsite unionin oikeudessa ja perhe-etuudet, kun perhe liikkuu Pohjoismaiden välillä.	2 p
C20, C21, C22, C24, C26, C30	tosi tai epätosi, monivalinta, aukkotehtävä	Norjan ja Islannin asema, opiskelijan asuinmaa, työperusteiset etuudet, kuntoutus, palvelukoirien maahantuonti ja työttömyyskassaan liittyminen.	6 p

Viestintätieteiden osio, 1 h

Viestintätieteiden osiota käyttäviin hakukohteisiin hakeville. Yksi kirjoitustehtävä, enintään 60 pistettä. Vastaus sai olla enintään 2 000 merkkiä, ja alle 1 000 merkin vastaus sai 0 pistettä.

Tehtävä	Tyyppi	Aihe	Pisteet
B1	kirjoitustehtävä (kolumni)	Kolumni sosiaalisen median keskustelukulttuurien haasteista ja kehittämisestä Ylen uutisartikkelin ja omien havaintojen pohjalta.	60 p

Mitä valintakoe G 2026 painotti

SmartVK:n arvion mukaan yhteinen osio mittasi ennen kaikkea tarkkaa lukemista. Moni väite oli lähes artikkelin mukainen, mutta yksi sana, kuten ”aina” tai ”vain”, muutti sen niin, ettei artikkeli enää tukenut sitä. Arvosteluperusteissa merkintä siitä, ettei teksti sisällä tietoa, esiintyy 17 kertaa, joten oman yleistiedon varaan ei kannattanut vastata.

Arviomme mukaan vuonna 2026 kysyttiin myös numerotietoa: tutkimusten lukumääriä, prosenttiosuuksia ja menetelmien jakaumia. Laskuja ei tarvittu, mutta luvut piti löytää tekstistä ja taulukoista nopeasti. Haku auttaa, mutta se ei välttämättä löydä kuvissa olevaa tekstiä.

Tehtävät 13 ja 14 vaativat arviomme mukaan eniten, koska niissä artikkeleita verrattiin keskenään ja monivalinnoissa saattoi olla useampi oikea vaihtoehto. Yksikin puuttuva tai ylimääräinen valinta teki vastauksesta väärän, ja väärä vastaus vei pisteen.

Oikeustieteen osiossa materiaalia oli kaksi täysin eri alalta, ja kumpaankin perustui 15 kysymystä. SmartVK:n arvion mukaan kysymykset koskivat yksityiskohtia, kuten toimielinten tehtäviä, määräaikoja ja poikkeuksia, joten pelkkä yleiskuva ei riittänyt. Kysymyksestä C15 annettiin piste kaikille sen monitulkintaisuuden vuoksi.

Viestintätieteiden osiossa arviomme mukaan painavinta oli argumentointi ja kieliasu, koska niiden pisteet kerrottiin kolmella. Tehtävänanto vaati myös erottamaan, mikä tekstissä on omaa ajattelua ja mikä viriketekstin tietoa.

Mikä muuttui vuodesta 2025

Yhteinen osio oli rakenteeltaan sama kuin vuonna 2025: 14 tehtävää, 70 kysymystä, kaksi artikkelia ja miinuspiste väärästä. Uutta oli, että yhteinen osio piti tehdä ensin. Vuonna 2025 osiot sai tehdä missä järjestyksessä tahansa. Kysymystyyppejä oli enemmän: mukana oli aukkotehtävä, alasvetovalikko ja väitteitä, joihin vastattiin kyllä tai ei.

Oikeustieteen osiossa oli edelleen 30 kysymystä, mutta ennakkomateriaaliin kuului kaksi julkaisua yhden sijaan. Vuonna 2025 materiaali käsitteli oikeusvaltiota EU:ssa ja Suomessa, vuonna 2026 kuluttajaoikeutta ja pohjoismaisia rajaesteitä.

Viestintätieteiden tehtävä vaihtui mielipidekirjoituksesta kolumniin. Enimmäispisteet nousivat 50:stä 60:een, merkkien alaraja 500:sta 1 000:een, ja kieliasun ja argumentoinnin painoarvo kasvoi.

Mitä tästä seuraa valmistautumiselle 2027

Harjoittele tieteellisten artikkelien lukemista väitteiden kanssa ja perustele jokainen vastaus sivunumerolla. Jos et löydä kohtaa, harkitse tyhjää vastausta, koska väärä vastaus vähentää pisteen.
Opettele etsimään artikkelista numerot, taulukot ja menetelmätiedot nopeasti. Vuonna 2026 kysymyksiä oli 70 ja aikaa 2 tuntia artikkelien lukeminen mukaan lukien.
Tee vertailutehtäviä kahdesta tekstistä: mitä molemmat sanovat, mitä vain toinen ja mitä ei kumpikaan. Tämä harjoittaa tehtävien 13 ja 14 kaltaisia kysymyksiä.
Jos haet oikeustieteeseen, varaudu siihen, että materiaalia voi olla useampi julkaisu eri aloilta. Harjoittele vuoden 2026 materiaalilla, jossa yksityiskohdat, kuten toimielimet ja määräajat, piti muistaa ilman materiaalia.
Jos haet viestintätieteisiin, kirjoita harjoitustekstejä 1 000-2 000 merkkiin tunnissa ja erota oma näkemys lähteen tiedoista. Vuoden 2027 tekstilajia ei ole ilmoitettu.

Valintakoe G 2027 on ke 9.6.2027 klo 14. Kokeen rakenne vuodelle 2027 vahvistetaan yliopistovalinnat.fi:ssä. Ajankohtaiset tiedot ovat sivulla valintakoe G.

Usein kysyttyä valintakokeesta G 2026

Montako kysymystä valintakokeen G yhteisessä osiossa oli vuonna 2026?

Yhteisessä osiossa oli 14 tehtävää ja niissä yhteensä 70 kysymystä. Oikeasta vastauksesta sai pisteen ja väärästä vähennettiin piste, joten pisteet olivat -70:n ja 70:n välillä.

Mitä valintakokeen G ennakkomateriaali käsitteli vuonna 2026?

Oikeustieteen osion materiaaliin kuului kaksi julkaisua: Jaana Norion Johdatus kuluttajaoikeuteen (luvut 1-5 ja 7) ja Rajaesteet Pohjoismaissa sosiaali- ja työmarkkinakysymyksissä (sivut 7-80). Materiaali julkaistiin 1.6.2026 klo 9.

Millaisia artikkeleita valintakokeen G yhteisessä osiossa oli 2026?

Artikkeleita oli kaksi. Toinen käsitteli tutkimustiedon hyödyntämistä valtioneuvoston ja eduskunnan päätöksenteossa, toinen tiedediplomatian muuttumista vuosina 2009-2025.

Mikä oli valintakokeen G viestintätieteiden tehtävä vuonna 2026?

Hakija kirjoitti kolumnin sosiaalisen median keskustelukulttuurien kehittämisestä viriketekstin ja omien havaintojensa pohjalta. Tehtävästä sai enintään 60 pistettä, ja vastauksen piti olla 1 000-2 000 merkkiä.

Muut vuodet

Valintakoe G 2025

Lähteet

Tehtävien aiheet, havainnot ja valmistautumisohjeet ovat SmartVK:n arvio. Sivu ei toista virallisia koetehtäviä eikä aineistoja.