Valintakoe G: Oikeustiede ja yhteiskuntatieteet
Mitä eroa on korrelaatiolla ja kausaliteetilla?
Korrelaatio tarkoittaa, että kaksi muuttujaa vaihtelevat yhdessä, esimerkiksi koulutus ja tulot, kun taas kausaliteetti eli syy-seuraussuhde tarkoittaa, että toisen muutos aiheuttaa muutoksen toisessa. Korrelaatiosta ei voi suoraan päätellä kausaliteettia, koska yhteys voi johtua käänteisestä syysuhteesta, kolmannesta tekijästä tai sattumasta. Syysuhteen osoittaminen vaatii asetelman, jossa vertailukohta on uskottava.
Yhteydelle on neljä mahdollista selitystä: A aiheuttaa B:n, B aiheuttaa A:n, jokin kolmas tekijä aiheuttaa molemmat, tai yhteys on sattumaa. Yhteiskuntatutkimuksessa kolmas tekijä, kuten ikä, koulutus tai tulotaso, on tavallinen selitys, ja sen vaikutus poistetaan vakioimalla.
Vakiointia ei tehdä varmuuden vuoksi kaikille muuttujille. Sekoittava tekijä, joka vaikuttaa sekä syyhyn että seuraukseen, vakioidaan. Välittävä tekijä, jonka kautta vaikutus kulkee, jätetään vakioimatta, koska muuten tutkittava vaikutus katoaa.
Syysuhteen osoittaminen edellyttää asetelmaa, jossa vertailukohta on uskottava. Satunnaistettu koe on tähän vahva asetelma. Rekisteri- ja kyselyaineistoissa käytetään luonnollisia kokeita ja vertailuryhmiä, esimerkiksi erotusten erotusta.
Esimerkki
Tutkimuksen mukaan kunnissa, joissa on enemmän kirjastoja asukasta kohden, nuorten lukutaito on parempi. Voiko tästä päätellä, että kirjastojen lisääminen parantaa lukutaitoa?
- Aineisto osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta.
- Kolmas tekijä: kuntien väestön koulutustaso ja tulotaso voivat vaikuttaa sekä kirjastoverkkoon että lukutaitoon.
- Käänteinen syy: kunnat, joissa luetaan paljon, voivat panostaa kirjastoihin juuri kysynnän vuoksi.
- Vaikutuksen osoittaminen edellyttäisi esimerkiksi vertailua, jossa kirjastojen määrä muuttuu syystä, joka ei liity lukutaitoon.
Tyypillinen virhe
Uutisotsikkoon ”X lisää Y:tä” luotetaan, vaikka tutkimus raportoi vain yhteyden. Toinen virhe on pitää tilastollisesti merkitsevää yhteyttä automaattisesti suurena tai syy-yhteytenä: merkitsevyys kertoo vain, että yhteys tuskin johtuu otantasattumasta.
Valintakokeessa G
Valintakokeen G yhteinen osio mittaa aineistojen analyyttistä ja kriittistä tarkastelua sekä lähdekritiikkiä (2026). Jos aineistossa on tutkimustulos, yhteyden ja syysuhteen erottaminen on keino arvioida, väittääkö teksti enemmän kuin aineisto kantaa.
Missä kurssissa tämä opetetaan
SmartVK:n valintakoe G -kurssin luvussa 15: Yhteiskuntatieteellinen tutkimus ja tilastot. Katso kurssin sisältö.
Kysymyksiä
Mikä on sekoittava tekijä?
Sekoittava tekijä on muuttuja, joka vaikuttaa sekä tutkittavaan syyhyn että seuraukseen ja synnyttää niiden välille yhteyden, vaikka toinen ei vaikuttaisi toiseen. Esimerkiksi ikä voi selittää sekä eläkkeellä oloa että sairastavuutta. Sekoittavan tekijän vaikutus poistetaan vakioimalla.
Mitä tarkoittaa ”jälkeen, siis takia”?
Se on virhepäätelmä, jossa syy päätellään pelkästä ajallisesta järjestyksestä: uudistus tuli ja luvut paranivat, joten uudistus paransi niitä. Päätelmä ohittaa muut samaan aikaan tapahtuneet muutokset ja vertailukohdan puuttumisen. Latinaksi virhettä kutsutaan nimellä post hoc ergo propter hoc.