Valintakoe F: Kauppatieteet ja taloustiede
Mitä eroa on nimellisellä ja reaalisella BKT:llä?
Nimellinen BKT lasketaan kunkin vuoden omilla hinnoilla, joten se kasvaa sekä tuotannon määrän että hintojen noustessa. Reaalinen BKT lasketaan kiinteillä hinnoilla, joten se kasvaa vain, kun tuotannon määrä kasvaa. Talouskasvulla tarkoitetaan reaalisen BKT:n kasvua, ja se lasketaan puhdistamalla nimellisestä kasvusta hintojen nousu.
Reaalinen BKT saadaan jakamalla nimellinen BKT BKT-deflaattorilla ja kertomalla sadalla. Deflaattori kuvaa koko kotimaisen tuotannon hintatasoa, ei vain kulutushintoja.
Jos nimellinen BKT kasvaa 7 % ja hinnat nousevat 3 %, reaalinen kasvu on noin 4 %. Tarkka luku saadaan kertoimilla: 1,07 / 1,03 ≈ 1,039 eli 3,9 %.
Elintasoa verrataan usein reaalisella BKT:llä asukasta kohti. Jos väestö kasvaa yhtä nopeasti kuin reaalinen BKT, asukasta kohti laskettu tuotanto ei kasva.
Kaava
Reaalinen BKT = nimellinen BKT / deflaattori · 100
1 + reaalikasvu = (1 + nimellinen kasvu) / (1 + hintojen muutos)
Esimerkki
Nimellinen BKT kasvoi 250 mrd eurosta 265 mrd euroon, ja BKT-deflaattori nousi 100:sta 104:ään. Paljonko reaalinen BKT kasvoi? Entä asukasta kohti, jos väestö kasvoi 0,5 %?
- Reaalinen BKT jälkimmäisenä vuonna: 265 / 104 · 100 ≈ 254,8 mrd €.
- Reaalikasvu: 254,8 / 250 ≈ 1,0192 eli noin 1,9 %.
- Nimellinen kasvu oli 6 %, josta noin kaksi kolmasosaa oli hintojen nousua.
- Asukasta kohti: 1,0192 / 1,005 ≈ 1,0142 eli noin 1,4 %.
Tyypillinen virhe
Tavallinen virhe on pitää nimellistä kasvua talouskasvuna. Inflaation aikana nimellinen BKT voi kasvaa, vaikka tuotanto supistuu. Toinen virhe on vähentää hintojen nousu prosenteista, kun vastausvaihtoehdot eroavat vain kymmenyksillä.
Valintakokeessa F
Valintakokeen F aineistossa voi olla BKT:n aikasarja käypinä ja kiinteinä hintoina tai indeksinä. Tehtävä voi kysyä reaalista kasvua, deflaattoria tai kasvua asukasta kohti.
Missä kurssissa tämä opetetaan
SmartVK:n valintakoe F -kurssin luvussa 11: BKT ja kansantalouden kiertokulku. Katso kurssin sisältö.
Kysymyksiä
Mitä ovat käyvät ja kiinteät hinnat?
Käyvin hinnoin laskettu luku käyttää kunkin vuoden omia hintoja, ja se on nimellinen arvo. Kiinteähintainen luku käyttää yhden vertailuvuoden hintoja kaikille vuosille, ja se on reaalinen arvo. Kiinteähintaisesta sarjasta näkee määrän muutoksen ilman hintojen vaikutusta.
Mitä eroa on BKT-deflaattorilla ja kuluttajahintaindeksillä?
Kuluttajahintaindeksi kuvaa kotitalouksien ostamien tavaroiden ja palvelujen hintoja, myös tuontitavaroiden. BKT-deflaattori kuvaa kaiken kotimaisen tuotannon hintoja, myös investointien ja viennin, mutta ei tuonnin. Siksi luvut voivat poiketa toisistaan esimerkiksi silloin, kun tuontienergia kallistuu.