Valintakoe F: Kauppatieteet ja taloustiede
Mikä on inflaatio ja miten sitä mitataan?
Inflaatio on yleisen hintatason nousu, joka heikentää rahan ostovoimaa. Sitä mitataan kuluttajahintaindeksin muutoksena: jos indeksi nousee vuodessa 125,0:sta 130,0:aan, inflaatio on (130,0 − 125,0) / 125,0 = 4,0 %. Suomessa kuluttajahintaindeksin laskee Tilastokeskus, ja inflaatio ilmoitetaan yleensä muutoksena edellisen vuoden samasta kuukaudesta.
Inflaatio koskee hintatasoa, ei yksittäistä tuotetta. Jos yksi tuote kallistuu ja muut pysyvät ennallaan, kyse on suhteellisen hinnan muutoksesta. Indeksi painottaa hyödykkeitä sen mukaan, kuinka suuri osa kotitalouksien menoista niihin käytetään.
Deflaatio on yleisen hintatason laskua. Disinflaatio tarkoittaa inflaation hidastumista: hinnat nousevat yhä, mutta hitaammin. Jos inflaatio hidastuu 6 prosentista 3 prosenttiin, hinnat eivät laske vaan nousevat edelleen 3 % vuodessa.
Inflaation syitä ovat kokonaiskysynnän kasvu yli tuotantokyvyn (kysyntäinflaatio) ja tuotantokustannusten nousu, kuten energian kallistuminen (kustannusinflaatio). Euroalueella hintavakaudesta vastaa Euroopan keskuspankki, jonka tavoitteena on 2 %:n inflaatio keskipitkällä aikavälillä.
Kaava
Inflaatio-% = (KHI₂ − KHI₁) / KHI₁ · 100 %
Esimerkki
Kotitalouksien kulutusmenoista 5 % kuluu energiaan. Energian hinta nousee 30 %, ja muut hinnat pysyvät ennallaan. Paljonko hintataso nousee?
- Energian vaikutus hintatasoon on paino kertaa muutos: 0,05 · 30 % = 1,5 %.
- Muiden hyödykkeiden vaikutus on 0,95 · 0 % = 0 %.
- Hintataso nousee 1,5 %.
- Yksittäisen hyödykkeen suuri hinnannousu näkyy inflaatiossa sen painon mukaisena.
Tyypillinen virhe
Tavallinen virhe on sekoittaa disinflaatio ja deflaatio. Toinen virhe on vähentää indeksiluvut toisistaan ja kutsua tulosta inflaatioksi: pisteiden erotus on prosentti vain, jos lähtöindeksi on 100.
Valintakokeessa F
Valintakokeen F aineistossa voi olla hintaindeksin aikasarja tai kuvaaja inflaatiosta. Tehtävä voi kysyä inflaatiota tietyltä jaksolta, reaalista muutosta tai sitä, kuka hyötyy ja kuka häviää odottamattomasta inflaatiosta.
Missä kurssissa tämä opetetaan
SmartVK:n valintakoe F -kurssin luvussa 12: Inflaatio ja työttömyys. Katso kurssin sisältö.
Kysymyksiä
Kuka hyötyy inflaatiosta?
Odottamaton inflaatio hyödyttää velallisia, koska velan reaaliarvo pienenee: velka maksetaan takaisin rahalla, jolla saa vähemmän. Säästäjät ja kiinteän tulon saajat häviävät, jos korot ja tulot eivät seuraa hintoja. Ennakoitu inflaatio hinnoitellaan korkoihin ja sopimuksiin, joten siirtymä on pienempi.
Miksi deflaatiota pidetään ongelmana?
Kun hinnat laskevat, kuluttajat ja yritykset voivat lykätä ostoja odottaen halvempia hintoja, ja kysyntä supistuu. Velan reaaliarvo kasvaa, mikä vaikeuttaa velallisten asemaa. Keskuspankin on myös vaikea elvyttää, kun nimelliskorko on jo lähellä nollaa.