Siirry sisältöön

Valintakoe G: Oikeustiede ja yhteiskuntatieteet

Mitä agendan asettaminen tarkoittaa?

Agendan asettaminen (agenda setting) tarkoittaa median kykyä vaikuttaa siihen, mitä asioita yleisö pitää tärkeinä. Media ei välttämättä ratkaise, mitä ihmiset ajattelevat, mutta se vaikuttaa siihen, mistä he ajattelevat. Kun aihetta käsitellään toistuvasti ja näkyvästi, yleisö arvioi sen tärkeämmäksi kuin aiheen, josta vaietaan.

Teorian klassinen tutkimus tehtiin Yhdysvaltain vuoden 1968 presidentinvaalien aikaan Chapel Hillissä, jossa Maxwell McCombs ja Donald Shaw vertasivat äänestäjien tärkeinä pitämiä aiheita paikallisen median uutisointiin. Tulokset julkaistiin vuonna 1972. Taustalla oli Bernard Cohenin aiempi havainto siitä, että lehdistö vaikuttaa enemmän siihen, mistä ihmiset ajattelevat, kuin siihen, mitä he ajattelevat.

Toisen asteen agendalla tarkoitetaan sitä, että media valitsee aiheen lisäksi, mitkä sen piirteet nousevat esiin, esimerkiksi puhutaanko ehdokkaasta talousosaajana vai arvojohtajana. Tämä lähestyy kehystämistä. Portinvartijuus puolestaan tarkoittaa valintaa siitä, mitkä tapahtumat ylipäätään pääsevät uutisiksi.

Agendavaikutus ei ole rajaton. Se on vahvempi aiheissa, joista yleisöllä ei ole omaa kokemusta, kuten ulkopolitiikassa, ja heikompi aiheissa, jotka ihmiset kohtaavat arjessaan, kuten hinnoissa. Sosiaalisessa mediassa agendaa asettavat myös poliitikot, järjestöt ja käyttäjät, ja alustojen algoritmit vaikuttavat siihen, mitä kukin näkee.

Esimerkki

Aineistossa on kaksi taulukkoa: lehden juttumäärät eri aiheista viikoittain ja kyselytulos siitä, mitä asioita vastaajat pitävät tärkeinä. Molemmissa rikollisuus nousee samaan aikaan. Voiko tästä päätellä, että media nosti aiheen?

  1. Aineisto osoittaa yhteyden median ja yleisön agendan välillä.
  2. Suunta on epäselvä: media voi seurata yleisön kiinnostusta yhtä hyvin kuin ohjata sitä.
  3. Kolmas tekijä on mahdollinen: jokin todellinen tapahtuma voi nostaa aiheen sekä mediaan että ihmisten mieliin.
  4. Agendavaikutuksen osoittaminen vaatisi ajallisen järjestyksen: median huomion pitäisi kasvaa ennen yleisön huomiota ilman, että itse ilmiö muuttuu.

Tyypillinen virhe

Agendan asettaminen sekoitetaan suostutteluun. Teoria ei väitä, että media muuttaisi ihmisten mielipiteitä, vaan että se ohjaa huomiota. Toinen virhe on pitää median ja yleisön agendan yhteyttä todisteena median vaikutuksesta, vaikka suunta voi olla myös päinvastainen.

Valintakokeessa G

Valintakokeen G aineistona voi olla mediateksti tai mediaa koskeva tutkimus. Koe mittaa aineistojen analyyttistä ja kriittistä tarkastelua (2026), ja agendateorian käsitteet auttavat arvioimaan, mitä aineisto sanoo median vaikutuksesta ja mitä ei.

Valintakoe G: koepäivä, rakenne ja pisteytys

Missä kurssissa tämä opetetaan

SmartVK:n valintakoe G -kurssin luvussa 16: Julkisuus, media ja viestinnän valta. Katso kurssin sisältö.

Kysymyksiä

Mitä portinvartijuus tarkoittaa?

Portinvartijuus tarkoittaa valintaa siitä, mitkä tapahtumat ja aiheet pääsevät julkisuuteen. Perinteisesti portinvartijoina ovat toimineet toimittajat ja päätoimittajat. Verkossa valintaa tekevät myös alustojen algoritmit ja käyttäjät itse, joten portinvartijuus on hajautunut mutta ei kadonnut.

Mitä eroa on agendan asettamisella ja kehystämisellä?

Agendan asettaminen koskee sitä, mistä puhutaan ja kuinka tärkeänä asiaa pidetään. Kehystäminen koskee sitä, missä yhteydessä ja millä käsitteillä asiasta puhutaan, esimerkiksi talous- vai turvallisuuskysymyksenä. Molemmat vaikuttavat yleisöön eri tavalla: agenda ohjaa huomiota, kehys tulkintaa.

Liittyvät käsitteet

Ei evästeitä eikä seurantaa. Tallennamme kirjautumisen, edistymisesi ja asetuksesi selaimesi tallennustilaan. Lue lisää