Valintakoe G: Oikeustiede ja yhteiskuntatieteet
Mitä kehystäminen tarkoittaa mediassa?
Kehystäminen tarkoittaa, että asiasta kerrotaan tietystä näkökulmasta: jotkin sen piirteet nostetaan esiin ja toiset jätetään taustalle. Sama tapahtuma voidaan esittää esimerkiksi talous-, turvallisuus- tai ihmisoikeuskysymyksenä, ja kehys ohjaa sitä, mitkä syyt ja ratkaisut näyttävät luontevilta. Kehystämättä ei voi kertoa, joten kehys on valinta eikä sinänsä vääristymä.
Robert Entmanin tunnetun määritelmän mukaan kehys tekee neljä asiaa: se määrittelee ongelman, nimeää syyn, esittää moraalisen arvion ja ehdottaa ratkaisua. Syyn nimeäminen on usein ratkaiseva, koska ratkaisu seuraa siitä lähes suoraan.
Kehyksen tunnistaa tekstistä: mitkä sanat toistuvat, ketä haastatellaan asiantuntijana, mitä pidetään itsestään selvänä taustatietona ja mitä jätetään kertomatta. Aineistotehtävässä kehys osoitetaan sitaatilla tai sanavalinnalla, ei yleisellä luonnehdinnalla.
Amos Tverskyn ja Daniel Kahnemanin tunnetussa kokeessa sama tieto esitettynä pelastettujen tai menetettyjen ihmishenkien kautta johti eri valintoihin. Tätä kutsutaan ekvivalenssikehystämiseksi. Mediassa tavallisempaa on painotuskehystäminen, jossa valitaan, mitkä näkökohdat asiasta nostetaan esiin (agendan asettaminen).
Esimerkki
Kaksi uutista kertoo samasta päätöksestä lyhentää kirjaston aukioloaikoja. Ensimmäisen otsikko on ”Kaupunki säästää 200 000 euroa”, toisen ”Kirjasto sulkee ovensa iltaisin nuorilta”. Mitä kehyksiä uutisissa on?
- Ensimmäinen uutinen kehystää päätöksen talouskysymykseksi: ongelma on menojen taso ja ratkaisu säästö.
- Toinen kehystää saman päätöksen palvelujen saatavuuden ja nuorten kysymykseksi: ongelma on menetetty palvelu.
- Kummassakaan ei välttämättä ole virheellistä tietoa. Ero on siinä, mitä nostetaan esiin ja keitä haastatellaan.
- Vastauksessa kehys osoitetaan otsikon ja sanavalintojen avulla, ei toteamalla, että uutinen on värittynyt.
Tyypillinen virhe
Kehystäminen luetaan valehteluksi tai vääristelyksi, joka korjattaisiin neutraalilla esityksellä. Kehyksetöntä kerrontaa ei ole, ja kehys voi olla perusteltu. Kehysanalyysi kertoo, mitä valintoja tekstissä on tehty, ei sitä, kumpi kehys on oikea.
Valintakokeessa G
Valintakokeen G aineistona voi olla uutinen, tiedote tai kannanotto. Koe mittaa aineistojen analyyttistä ja kriittistä tarkastelua sekä lähdekritiikkiä (2026), ja kehyksen tunnistaminen auttaa arvioimaan, esittääkö teksti asian tietystä näkökulmasta.
Missä kurssissa tämä opetetaan
SmartVK:n valintakoe G -kurssin luvussa 16: Julkisuus, media ja viestinnän valta. Katso kurssin sisältö.
Kysymyksiä
Onko kehystäminen manipulointia?
Ei sinänsä. Jokainen kertomus valitsee näkökulman, sanat ja lähteet, joten kehystämättä ei voi kertoa mitään. Manipuloinniksi kehystäminen muuttuu, jos se johtaa lukijaa harhaan esimerkiksi jättämällä pois olennaisen tiedon tai esittämällä kiistanalaisen tulkinnan itsestään selvänä tosiasiana.
Miten kehys tunnistetaan tekstistä?
Kehys tunnistetaan konkreettisista valinnoista: mikä sana toistuu, keitä haastatellaan ja keitä ei, mikä esitetään syynä ja mikä ratkaisuna ja mitä pidetään taustatietona, jota ei tarvitse perustella. Havainto kirjoitetaan auki sitaatilla tai sanavalinnalla, jolloin sen voi tarkistaa tekstistä.