Valintakoe G: Oikeustiede ja yhteiskuntatieteet
Mitä esteellisyys tarkoittaa hallinnossa?
Esteellisyys eli jäävi tarkoittaa, että virkamies tai luottamushenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn, koska hänen puolueettomuutensa voi vaarantua. Hallintolain 28 §:n mukaan esteellisyys syntyy esimerkiksi, jos hän on itse asianosainen, asianosaisen läheinen, saa asiasta erityistä hyötyä tai haittaa tai kuuluu asianosaisena olevan yhteisön hallitukseen. Esteellisyys arvioidaan ulkoisesti, eikä todellista puolueellisuutta tarvitse osoittaa.
Esteellisyysperusteita ovat asianosaisjäävi, läheisyysjäävi, intressijäävi, palvelussuhdejäävi, yhteisöjäävi ja yleislauseke: esteellisyys syntyy myös, jos luottamus puolueettomuuteen vaarantuu muusta erityisestä syystä. Läheisiä ovat esimerkiksi puoliso, lapset, vanhemmat ja sisarukset.
Esteellinen ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, ja kielto koskee myös asian valmistelua ja esittelyä. Esteellisyyteen perustuva virhe on menettelyvirhe, joka voi johtaa päätöksen kumoamiseen muutoksenhaussa, vaikka lopputulos olisi ollut sama.
Kunnissa esteellisyyttä arvioidaan kuntalain 97 §:n perusteella. Toimielimen jäseneen sovelletaan pääosin hallintolain esteellisyyssäännöksiä, mutta valtuutettu on esteellinen valtuustossa vain, jos asia koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen läheistään. Esteellisyys on eri asia kuin puolueettomuusperiaate.
Kaava
Asianosainen · läheinen · erityinen hyöty tai haitta · palvelussuhde · yhteisön hallitus · muu erityinen syy (hallintolaki 28 §)
Esimerkki
Kunnan liikuntalautakunnan jäsen on paikallisen urheiluseuran hallituksen jäsen. Lautakunta päättää seuralle myönnettävästä avustuksesta. Saako jäsen osallistua päätöksentekoon?
- Urheiluseura on asiassa asianosainen, koska avustuspäätös koskee sitä.
- Jäsen kuuluu asianosaisena olevan yhteisön hallitukseen, joten yhteisöjäävi täyttyy (hallintolain 28 §).
- Lautakunnan jäsen on esteellinen eikä saa osallistua käsittelyyn eikä olla läsnä.
- Jos hän kuitenkin osallistuu, päätös voidaan kumota menettelyvirheen vuoksi, vaikka avustuksen määrä olisi perusteltu.
Tyypillinen virhe
Esteellisyys ohitetaan sillä perusteella, että päätös olisi ollut sama ilman esteellistä henkilöä. Esteellisyyssäännökset suojaavat luottamusta menettelyyn, joten virhe on olemassa, vaikka lopputulos olisi aineellisesti oikea.
Valintakokeessa G
Valintakokeen G aineistona voi olla pöytäkirja, jossa luetellaan läsnäolijat ja heidän asemansa. Koe mittaa aineiston käsitteistön soveltamista (2026), ja esteellisyysperusteiden tunteminen auttaa arvioimaan väittämän päätöksen menettelystä.
Missä kurssissa tämä opetetaan
SmartVK:n valintakoe G -kurssin luvussa 12: Hallinto, virkakoneisto ja kunnat. Katso kurssin sisältö.
Kysymyksiä
Pitääkö esteellisyydestä ilmoittaa itse?
Kyllä. Virkamiehen tai luottamushenkilön on itse tunnistettava esteellisyytensä ja tuotava se esiin, ja monijäsenisessä toimielimessä esteellisyydestä päättää toimielin. Jos esteellisyys paljastuu vasta päätöksen jälkeen, se voi olla peruste hakea päätökseen muutosta.
Mitä eroa on esteellisyydellä ja puolueettomuusperiaatteella?
Esteellisyys koskee päättäjän asemaa suhteessa asianosaiseen, ja se arvioidaan ulkoisesti ennen käsittelyä. Puolueettomuusperiaate koskee sitä, miten asia käsitellään ja ratkaistaan: toiminnan on oltava asiallista ja objektiivista. Esteetönkin päättäjä voi loukata periaatetta, esimerkiksi ottamalla huomioon asiaan kuulumattomia seikkoja.