Valintakoe G: Oikeustiede ja yhteiskuntatieteet
Mikä on näyttökynnys?
Näyttökynnys kertoo, kuinka vahvaa näytön on oltava, jotta seikka katsotaan toteennäytetyksi, ja sitä sovelletaan jokaiseen riidanalaiseen seikkaan erikseen. Rikosasiassa kynnys on korkea: syytetyn tuomitseminen edellyttää, ettei hänen syyllisyydestään jää varteenotettavaa epäilyä. Riita-asiassa kynnys on matalampi, koska osapuolet ovat lähtökohtaisesti samanarvoisessa asemassa.
Kynnyksen korkeus on valinta siitä, kumpaa virhettä halutaan välttää enemmän. Epävarmassa ratkaisussa voidaan erehtyä kahteen suuntaan: hyväksyä väite, joka ei pidä paikkaansa, tai hylätä väite, joka pitää. Rikosasiassa syyttömän tuomitseminen katsotaan vakavammaksi virheeksi kuin syyllisen vapauttaminen, ja siksi kynnys on korkea.
”Varteenotettava epäily” ei tarkoita mitä tahansa kuviteltavaa epäilyä. Aina voi keksiä teoreettisen vaihtoehdon, mutta epäilyn on saatava tukea aineistosta ja oltava järkevästi mahdollinen. Kynnys ei myöskään mittaa todisteiden määrää: yksi luotettava todiste voi riittää, ja monta samaan lähteeseen palautuvaa todistetta voi jäädä riittämättömäksi.
Rikosprosessissa on useita kynnyksiä peräkkäin. Esitutkinta aloitetaan, kun on syytä epäillä rikosta, ja syyte nostetaan, kun syyllisyyden tueksi on todennäköisiä syitä. Tuomion kynnys on näitä korkeampi, koska sen seuraus on raskaampi.
Kaava
Esitutkinta: syytä epäillä rikosta → syyte: todennäköisiä syitä syyllisyyden tueksi → tuomio: ei varteenotettavaa epäilyä
Esimerkki
Syytettyä epäillään myymälävarkaudesta. Valvontakamera näyttää henkilön, jonka takki vastaa syytetyn takkia, mutta kasvot eivät näy. Samanlaisia takkeja myydään ketjun kaikissa myymälöissä. Muuta näyttöä ei ole. Ylittyykö rikosasian kynnys?
- Kysymys on näyttökysymys: oliko tekijä syytetty.
- Näyttö sopii syytettyyn, mutta se sopii myös muihin samanlaisen takin omistajiin.
- Vaihtoehtoinen selitys saa tukea aineistosta, joten epäily on varteenotettava eikä pelkkä teoreettinen mahdollisuus.
- Kynnys ei ylity, ja syyte hylätään. Sama näyttö voisi riittää matalamman kynnyksen menettelyssä, kuten esitutkinnan aloittamiseen.
Tyypillinen virhe
Kynnys luetaan todisteiden lukumääräksi tai koko jutun yleisarvioksi. Kynnystä sovelletaan jokaiseen riidanalaiseen seikkaan erikseen, eikä yhden seikan vahva näyttö korvaa toisen heikkoutta.
Valintakokeessa G
Valintakokeen G aineistossa voi olla tapaus, jossa kysytään, riittääkö näyttö. Koe mittaa aineistojen analyyttistä ja kriittistä tarkastelua (2026), ja kynnyksen erottaminen todistustaakasta auttaa vastaamaan juuri siihen kysymykseen, joka esitettiin.
Missä kurssissa tämä opetetaan
SmartVK:n valintakoe G -kurssin luvussa 5: Näyttö, todistustaakka ja kynnykset. Katso kurssin sisältö.
Kysymyksiä
Mikä on näyttökynnys riita-asiassa?
Riita-asiassa näyttökynnys on matalampi kuin rikosasiassa. Asianosaisen on näytettävä vaatimuksensa perusteena olevat seikat, ja jos näyttö jää riittämättömäksi, seikkaa pidetään näyttämättömänä (oikeudenkäymiskaaren 17 luku). Kynnys voi nousta, jos väite koskee esimerkiksi vastapuolen vilpillisyyttä, koska perusteeton leimaaminen on raskas seuraus.
Miksi rikosasiassa vaaditaan enemmän näyttöä?
Virheellinen tuomio kohdistaa valtion rangaistusvallan ihmiseen, joka ei ole tehnyt rikosta, ja seuraus voi olla peruuttamaton. Virheellinen vapauttaminen jättää tilanteen ennalleen. Koska ensimmäinen virhe katsotaan vakavammaksi, kynnys asetetaan niin korkealle, ettei syyllisyydestä saa jäädä varteenotettavaa epäilyä.